Viime aikoina toistuvasti esitetty kysymys kuuluu: onko Oulun kilpailukyky hiipumassa? Kysymysten lisäksi on kuulunut puheenvuoroja, joissa väitetään, että Oulussa harjoitetaan pelkästään Nokian intressejä toteuttavaa politiikkaa. Tai että Oulussa ei riittävästi vastata uusiin haasteisiin.
Heti aluksi on sanottava, että oululaisille kasvanut kyky äimistellä on uutta ja rakentavaa; perinteisesti asioita on äimistelty Oulun ulkopuolella. Keskustelu on vain myönteistä, se luotsaa uusiin uomiin.
Niin, pitäisikö oululaisiin purjeisiin saada uutta tuulta? Tai pitäisikö kurssi linjata uudelleen?
Ensiksi on hyvä muistaa, että Oulun ja Nokian avoliitto on luonut pohjan yhdelle maailman kilpailukykyisimmistä teknologiakeskittymistä sekä tukevat edellytykset satojen huipputekniikan yritysten ja yli kymmenentuhannen huipputekniikan työpaikan synnylle.
Maailmanluokan menestystarinoita syntyy Oulun seudulla toistuvasti, myös taloudellisen taantuman aikana. Lisäksi kannattaa huomata, että jokainen tietoteollisuuden työpaikka luo arviolta kolme työpaikkaa muille aloille. Peruutuspeiliin tuijottajat voivat toki historiakirjoituksissaan pohtia, kumpi partnereista hyötyi enemmän.
Toiseksi on hyvä muistaa, että aikoinaan teknologiakeskus- ja sitä tukevaa osaamiskeskustoimintaa aloitettaessa tavoitteeksi asetettiin rohkeimmissa arvioissa tuhat työpaikkaa. Oulun seutukunnan yhteistyöllä ja täällä synnytetyllä osaamisella - panostuksella tutkimukseen ja koulutukseen - nuo tavoitteet ovat jo toteutuneet kymmenkertaisesti.
On kiistatta selvää, että Oulun seudun kilpailukyky on nyt selkeästi parempi kuin 20 vuotta sitten - itse asiassa parempi kuin koskaan aikaisemmin. Kivijalka tulevaisuuden rakentamiselle on kunnossa.
Kolmanneksi on hyvä muistaa, että Oulun mallia luoda toimintaedellytyksiä huipputekniikan yrityksille pidetään edelläkävijänä ja sitä kopioidaan niin Suomessa kuin maailmallakin. Kotimaisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa Oulun yritysjohtajia, tutkimus- ja koulutuslaitosten edustajia, virkamiehiä, poliittisia päättäjiä sekä julkisia rahoittajia on kehuttu ennakkoluulottomasta elinkeinopolitiikan organisoinnista ja toteutuksesta.
Oulun tulevaisuus rakentuu parinkymmenen viime vuoden rytäkässä syntyneiden teknologiayritysten kykyyn pärjätä kansainvälisillä markkinoilla. Unohtaa ei sovi sitäkään, että niiden menestys kohentaa myös kotimaan markkinoilla toimivien yritysten mahdollisuuksia.
Noin vuosi sitten julkistettu Oulun kasvusopimus - teknologiakaupungin kvanttihyppy - merkitsee, että tutkimukseen ja koulutukseen eli tulevaisuuden resurssien vahvistamiseen panostetaan nyt Oulussa enemmän kuin koskaan kaupungin historiassa.
Kasvusopimuksen hankkeisiin osallistui viime vuonna Oulun seudun osaamiskeskuksen foorumien kautta yli sata yritystä hankkeiden toteuttajina ja rahoittajina. Hankkeilla vahvistetaan kansainväliseen kasvuun tähtäävien oululaisten yritysten sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten osaamista.
Viimevuotisesta liki viidenkymmenen miljoonan euron budjetista noin puolet tuli yrityksiltä ja loput julkisista rahoituslähteistä. Panostukset tutkimukseen ja koulutukseen liikkuvat resurssien äärirajoilla. Muut Suomen kaupungit voivat vain kateellisena seurata, kuinka oululaiset ovat reivanneet purjeensa.
Tulevaisuuden menestys on kiinni yritysten kyvystä ja halusta taistella liike-elämän myrskyissä. Oulun seudun yritysten menestysmahdollisuudet eivät jää kiinni voimavaroja vahvistavien tutkimus- ja koulutusohjelmien tai kilpailukykyä edistävän toimintaympäristön puutteesta. Oulu onkin toistuvasti noussut kansainvälisissä arvioinneissa "loppaalisti" innovatiivisimpien toimintaympäristöjen joukkoon.
Kirjoittaja Martti Launonen on Oulun seudun osaamiskeskuksen johtaja