Oulun 400-vuotisjuhla on kuin villasukka: itse tehty, jokaista lämmittävä, laadukas, muttei pröystäilevä. Näin ainakin, jos juhlavuoden johtajan Sirkka Keräsen ja projektipäällikkö Kirsi Kumpuvaara-Virkkalan lupaukset pitävät.
"Valmisteluissa lähdettiin heti siitä, että tietty virallinen taso juhlassa on oltava, mutta kaupunkilaisille on sitten tarjottava vähintään samantasoista ohjelmaa", Sirkka Keränen sanoo.
Juhlimiseen varattu kolmen miljoonan euron budjetti noudattelee samaa linjaa: viralliseen ohjelmaan käytetään kolmannes ja kaikille oululaisille tarkoitettuun juhlintaan loput kaksi kolmasosaa.
Ison joukon voimin
Virallista tasoa ensi vuonna edustavat muun muassa kaupunginvaltuuston juhlaistunto huhtikuussa, pääjuhla elokuussa ja kaksipäiväinen, nimekkäillä esitelmöitsijöillä lastattu seminaari syyskuussa.
Juhlapuhujana valtuustossa on "valtakunnallisesti merkittävä poliittinen vaikuttaja", ja pääjuhlassa vieras on tätäkin korkea-arvoisempi valtiovallan edustaja. Nimiä ei vielä kerrota, vaikka ne ovatkin jo kaupungin tiedossa.
Juhlaistunto ja pääjuhlakin ovat tilojen - kaupungintalon valtuustosalin ja Madetojan salin - sallimissa rajoissa avoimia tilaisuuksia.
Molempiin on yhdistetty myös aitoja kansanjuhlia. Ennen valtuuston kokousta kaupunki tarjoaa pullakahvit kaikille kaupunkilaisille Rotuaarilla, ja seuraavina päivinä oululaiset pääsevät opastetuille kierroksille kaupungintaloon.
Juhlavuoden pääjuhla puolestaan on osa elokuista juhlaviikkoa, jonka erikoisuus on Oulu-halliin koottava Aikamatka Oulu, musiikista, teatterista ja esitelmistä kudottu mittava katsaus menneeseen ja tulevaan.
Tapahtumille ominaista on niiden maksuttomuus ja se, että niitä viedään myös laitoksiin eli niidenkin oululaisten luo, jotka eivät voi itse tulla mukaan. "Kaikkien on voitava osallistua", Keränen ja Kumpuvaara-Virkkala tähdentävät.
Juhlavuoden järjestelyissä on mukana satoja, jollei tuhansia oululaisia, puolustusvoimista harrastajateattereihin, kauppaneuvoksista koululaisiin.
"Tämä on se piirre, joka on hämmästyttänyt ulkopuolisia: tapahtumat kootaan laajalla, vapaaehtoisella joukolla raja-aitoja murtaen", Kirsi Kumpuvaara-Virkkala sanoo.
Aikataulussa ollaan
Juhlavuotta valmisteleva juhlatoimikunta on hakenut kokemuksia muun muassa 300 vuotta juuri täyttäneestä Pietarista.
"Sieltä opittiin se, että historia sinänsä on itsestäänselvyys, eikä juhlavuotta kannata rakentaa vain sen varaan; tulevaisuuteenkin on katsottava. Tapahtumia kannattaa myös keskittää. Pietarissa ne hajaantuivat, ja niitä vaivasi jopa yleisökato", Sirkka Keränen kertoo.
Juhlavuoden alkuun on puolitoista kuukautta, ja järjestelyissä ovat meneillään nyt "kovimmat ajat".
Esimerkiksi kaupungin viestintäpäällikkönä varsinaisesti työskentelevän Keräsen töistä noin 80 prosenttia liittyy tällä hetkellä juhlavuoteen.
"Aikataulut ovat pitäneet ällistyttävän hyvin", Keränen ja Kumpuvaara-Virkkala vakuuttavat.
Hartain toive molemmilla on, että oululaiset juhlisivat ensi vuonna yhdessä ja rinta rottingilla, ylpeinä siitä, mitä on saavutettu.
"Nautitaan nyt, kun on näin hyvä syy", Sirkka Keränen houkuttelee.
Marja Meskus-Mansisto