Oulun yliopiston Kajaanin kehittämiskeskus antaa mairittelevan arvion tavoite 2-ohjelman merkityksestä Oululle ja lähialueelle.
Sen mukaan suurin osa käynnissä olevista hankkeista olisi jäänyt toteutumatta ilman sen tuomia rahoja.
Oulun kaupunki saa sulkia hattuunsa työn läpiviemisestä. "Hanketoiminta on ollut onnistunutta ja sujuvaa", kerrotaan arviossa.
Erityisesti kiitetään sitä, että kaupunki on pystynyt hyvin nujertamaan "byrokratiapeikon", kun kaupungin EU-koordinaattorit ovat hoitaneet paperisodan muiden puolesta.
Oulun kaupungin tilaama ohjelman toteutuksen väliarviointi esiteltiin keskiviikkona. Sen on tehnyt Oulun yliopiston Kajaanin kehittämiskeskus hankkeiden avainihmisten haastatteluilla, kyselyllä ja tutkimalla hakemuksia ja projektisuunnitelmia.
Arvio ottaa kantaa projektien työskentelyyn ja toimintaan, mutta ei työpaikkatavoitteiden toteutumiseen.
"Tässä vaiheessa se on mahdoton tehtävä", sanoo kehityspäällikkö Heimo Keränen Oulun yliopiston Kajaanin kehittämiskeskuksesta.
Projektit ovat liian teknologiapainotteista
Arvioijat pitivät erityisen hyvänä viime vuonna julkistettua Oulu 2006 -kasvusopimusta, jonka katsotaan vaikuttavan paljon koko alueeseen ja sen talouteen.
Se on luonut yhteistyötä ja sitonut kehitykseen mukaan yrityksiä. Sen uskotaan synnyttävän ennen kaikkea omillaan toimeentulevia yrityksiä.
Erityisen hyvänä nähtiin, että yritykset voivat osallistua hankkeisiin jo niitä suunniteltaessa, ei vasta sitten, kun niitä toteutetaan.
Kolikolla on myös toinen puoli. Yritysten sananvallan arvioidaan olevan rahoituspäätöksissä liian suuri.
Yritysvetoinen kehittäminen koetaan myös lyhytjänteiseksi. Ohjelmaa pidettiin lisäksi liian teknologiapainotteisena.
Hankkeet, joita ei voi lukea "yritysklustereiden alaisiin teknologisiin innovaatioihin", jäävät rahojen jaossa heikoille.
Ennen kaikkea tästä kärsivät pehmeät humanistiset hankkeet. Arvioijien mukaan näille tulisi varata nykyistä enemmän rahaa.
Kansainvälisiä yhteyksiä etsitään
Myöskään kestävä kehitys ei näy ohjelmissa riittävästi. Ne eivät lisäksi paranna sukupuolten välistä tasa-arvoa: vain kahdeksan prosenttia hankkeista edistää sitä merkittävästi.
Hankkeilla on myös liian vähän kansainvälisiä yhteyksiä. "Miten saadaan rahaa sitten, kun EU-rahoitus loppuu?" kysyy toinen arvion laatijoista, erikoistutkija Jouni Ponnikas.
Kaupunginjohtaja Kari Nenosen mukaan etsitään koko ajan uusia kansainvälisiä yhteyksiä.
"Erityisesti yritetään hankkia ohjelmien sisältöjen mukaan sopivia kumppaneita. Ne tulevat entistä arvokkaimmiksi, kun nykyisen Eu-ohjelmakauden jälkeen tavoite 2 -rahat loppuvat", Nenonen toteaa.
Arvioijat korostivat myös sitä, että hankerahoja ei saa käyttää jatkuvan toiminnan rahoittamiseen, vaan sillä pitää luoda ja testata uusia toimintamalleja.
Jos ne ovat toimintakykyisiä, niille pitäisi löytää jatkorahat normaalin budjetin kautta.