Oululle et­sit­tiin Hin­ku-mal­lia – Iis­sä­kin haet­tiin ym­pä­ris­tö­asioi­hin kes­kus­te­le­mal­la ensin yh­tei­nen ar­vo­poh­ja

Noin 70 ympäristöasioista kiinnostunutta oululaista osallistui tiistaina Aleksinkulmassa Erätauko-ilmastokeskusteluun.

Noin 70 ympäristöasioista kiinnostunutta oululaista osallistui tiistaina Aleksinkulmassa Erätauko-ilmastokeskusteluun.

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan piiri, Greenpeace Oulu sekä Maan ystävien Oulun paikallisryhmä Maahinen järjestivät keskustelun teemalla, mikä estää Oulua ryhtymästä Hinku-kunnaksi ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.

– Tänään on tarkoitus käydä luottamuksellista ja tasa-arvoista keskustelua. Sen vuoksi meillä kaikilla on nimilaput, joissa on vain etunimi. Meillä ei ole titteleitä, Marjo Leppänen Greenpeace Oulusta selventää.

– Yleensä asioita mietitään omista näkökulmista ja lähtökohdista, mutta nyt keskustelun tavoitteena on se, että saamme uusia ideoita toteutettavaksi ja samalla kuulemme toistemme mielipiteitä.

Luonnonsuojeluliittoon kuuluva oululainen Annu Vakkila tuli kuuntelemaan keskustelua, koska ilmastoasiat kiinnostavat.

– Olen aika huolissani tilanteesta. Tuntuu, että asioista puhutaan paljon, mutta mitään ei kuitenkaan tapahdu, Vakkila perustelee.

Iin Hinku-tietä alustukseksi esitellyt kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teijo Liedes (vas.), Iin Ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja, muistuttaa, että kunnan ensimmäinen oma hieno kierrätys- ja ympäristöohjelma jäi mappiin ja hyllyyn.

Kunnanvaltuustossa ja kunnan toimielimissä löytyi pioneereja, jotka ovat puskeneet ympäristöasioita eteenpäin. Iissä on ajateltu siten, että asiat pitää kirjata strategiaan ja perustua arvoihin.

– Niistä arvoista ja kuntastrategiasta pitää keskustella niin kauan, että löytyy yhteinen arvopohja, Liedes sanoo.

Kunnassa on tietoisesti pyritty edistämään osallistamista. Kuntastrategiaakin tekemään kutsuttiin kuntalaisia.

– Siinä nostettiin esille näitä vähähiilisiä asioita, ja ne on sinne strategiaan aidosti ja oikeasti myös kirjattu, Liedes selventää.

– Meillä on sellainen lähtökohta, että jokainen iiläinen voisi tuntea jollakin tavalla ylpeyttä tästä.

Jotta asioissa päästään käytäntöön, Iissä käynnistettiin sellaisia hankkeita, joissa voidaan mitata, mitä oikeasti tapahtuu.

– Esimerkkinä käy maalämpö, joka laitettiin ensin yhdelle koululle. Kun ensimmäinen talvi osoitti, että se on hieno homma, muutkin koulut laitettiin maalämmölle.

Kunnan kehittämisyhtiö Micropolis, jossa on erikoisosaamista mittaamiseen, pilotoimiseen ja hankkeiden kehittämiseen, keskittyy ympäristöasioihin.

– Nämä ovat sen verran tärkeitä asioita, että ne eivät ole vain yhden puolueen juttu.

Hinku-kunnat vähentävät päästöjä

Hinku-lyhenne tulee sanoista hiilineutraali kunta.

Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta.

Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin.

Suomessa on 44 Hinku-kuntaa, joissa on 781 400 asukasta.

Pohjois-Pohjanmaan alueelta mukana ovat Haapajärvi, Ii, Muhos, Pyhäjärvi, Raahe, Tyrnävä ja Utajärvi.

Ilmoita asiavirheestä