Vanhustenhoidon tilanne on surkea. Välillä tuntuu, että kaikki muut paitsi päättäjät tietävät tämän hetkisen karun tilanteen.
Päivittelyn sijaan on aika tehdä konkreettisia tekoja tilanteen parantamiseksi. Oulussa se voisi olla päätös käsitellä Lassintalon hoivan lakkauttamista koskeva asia uudelleen ja päättää tästä asiasta oululaisten näkökulmasta viisaasti.
Laitospaikkojen alasajo Oulussa on ollut rajua. Vuosien 2015–2017 aikana lopetettiin peräti 130 paikkaa. Lisäksi hyvinvointilautakunnan 19.6.2018 tekemä päätös Lassintalon hoivan lakkauttamisesta tarkoittaa toteutuessaan 44 paikan lopettamista.
Lassintalon hoivan lakkauttamista on perusteltu kustannussäästöillä. Nyt julkisuudessa vanhustenhoidosta käytävä keskustelu osoittaa, ettei ainoastaan raha saisi ohjata näitä päätöksiä.
On erittäin epäselvää, saadaanko laitospaikkojen alasajamisilla tavoiteltuja säästöjä. Lassintalon omaisille keväällä 2018 jaetun materiaalin perusteella yhden hoitopaikan kustannus kaupungille on noin 76 euroa vuorokaudessa. Laitoshoito Lassintalossa vaikuttaa kustannustehokkaalta.
Toinen – ja olennaisempi – näkökulma asiaan on vanhusten hoidon laatu. Nyt käytävä keskustelu osoittaa, ettei kaupungin ylläpitämien laitospaikkojen lakkauttaminen välttämättä edesauta laadukasta vanhusten hoitoa.
Oulun laajan hyvinvointikertomuksen mukaan, joka koskee vuosia 2017–2021, 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa merkittävästi seuraavalla kymmenvuotiskaudella.
Koska oululaisten sairastavuus on korkeampaa kuin muissa suurissa kaupungeissa, se lisää väistämättä myös palveluketjun viimeisimmän ja raskaimman hoitomuodon eli ympärivuorokautisen laitoshoidon tarvetta. Heidän kohdalla kotona asuminen ei ole enää tuettunakaan mahdollista.
Lassintalon hoivan lakkauttamista koskevan asian käsittely on kesken. Kaupunki on kuitenkin jo nyt aloittanut hoivan alasajamisen.
Lassintalon arki on muuttunut kovasti. Lassintalosta on tullut levoton paikka: hoitajien ja asukkaiden vaihtuvuus on jatkuvaa. Hoitajien vaihtumisen myötä se hiljainen tieto, jota itsestään huolta pitämään kykenemättömän vanhuksen hoitamisessa tarvitaan, on häviämässä. Vuorovaikutus henkilöstön ja omaisten välillä on vähentynyt.
Aiemmin asukkaina olleiden pitkäaikaisella laitoshoitopaikalla tai saattohoidossa olevien lisäksi Lassintaloon on tullut tehostetun palveluasumisen paikkaa odottavia. Koko ajan on joku lähdössä tai tulossa. Hoitajien jaksamiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota ja varmistaa, että heidän määränsä on riittävä.
Vanhuspalvelulain mukaan vanhuksilla on oikeus hyvään hoitoon. Heidän hyvinvointi on turvattava. Vanhuksilla on oikeus saada sellaista huolenpitoa, jolla taataan ihmisarvoisen elämän edellytykset elämän loppuun asti. Oulun arvoja ovat rohkeus, reiluus ja vastuullisuus. Kohtaavatko kirjoitetut arvot ja todellisuus? Onko politiikoilla ja päättäjillä rohkeutta näyttää, että Oulu huolehtii kaikista heikoimmista ja muuttaa Lassintaloa koskeva päätös?
Riitta Alakiuttu, Ritva-Liisa Niskanen, Juha Koskela, Jenni Koskela, Jaana Mustonen, Aino Mustonen, Päivi Roine, Janne Niskakangas
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.