Oululaisen Kymppi-Eristys Oy:n toimitusjohtaja Eero Koskelainen luonnehtii Euroopan unionin valmistelemaa palveludirektiiviä loistavaksi uudistukseksi.
Voimaantullessaan direktiivi selkiyttää ja yksinkertaistaa EU-maiden hallinnollisia menettelyjä, kuten esimerkiksi erilaisten lupien myöntämistä.
Koskelaisella on runsaasti kokemusta urakoinnista Keski-Euroopassa. "Esimerkiksi Belgia on tosi byrokraattinen maa. Samasta asiasta pitää hankkia monia virallisia asiakirjoja ennen kuin tarvittava lupa järjestyy. Aivan selvästi siinä systeemissä on sellaista henkeä, että omia työpaikkoja halutaan suojella ulkomaalaisilta", hän kertoo.
Keski-Euroopan maiden byrokratiasta selvitäkseen Koskelainen on joutunut palkkaamaan avukseen juristin. Tarpeellista tietoa eri maiden lupakäytännöistä ja säädöksistä on kertynyt monta mapillista.
"Byrokratian keventäminen on todella tarpeen, ja jos direktiivi siinä auttaa, se on loistava asia", Koskelainen sanoo.
Suomeen ei uudistuksia
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Minna Niemivirran mukaan palveludirektiivin suurin hyöty onkin juuri hallinnollisen menettelyn kevenemisessä, mikä puolestaan edistää suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia Eurooppaan.
"Jäsenmaiden pitää luopua suhteettoman raskaista ja syrjivistä menettelyistä. Esimerkiksi lupien edellytyksenä olevien vaatimusten pitää olla perusteltuja ja tarpeellisia", hän sanoo.
Suomen hallinnolliseen menettelyyn ei ole tulossa merkittäviä muutoksia, sillä Suomen järjestelmä täyttää jo nyt direktiivin asettamat vaatimukset.
Eniten direktiivi vaikuttaa Keski-Euroopan maihin, joissa hallinnolliset menettelyt voivat olla hyvinkin mutkikkaita ja byrokraattisia.
"Näissä maissa ulkomaalaiselta palvelun tarjoajalta on voitu vaatia kuulumista kiltaan, rekisteröitymistä tai muita kohtuuttomilta tuntuvia ehtoja", Niemivirta huomauttaa.
Ei pelkoa halpatyöstä
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen arvioi maanantaina, että palveluiden vapautuminen synnyttää Euroopan unionin alueelle jopa 700 000 uutta työpaikkaa. Suomeen niistä on tulossa muutama tuhat.
"Työllisyysvaikutukset perustuvat ekonometrisiin laskelmiin. Minä korostaisin enemmän välillisiä vaikutuksia, jotka tulevat piristyvän viennin kautta pitkällä tähtäimellä", Niemivirta sanoo.
Palveludirektiivi ei edistä ulkomaalaisen halpatyövoiman tuloa Suomeen. Direktiivi ei horjuta millään tapaa minimipalkkoja tai työn tekemisen ehtoja.