Tänään Oulun yliopistossa väitelleen diplomi-insinööri Kari Hoolin väitöstutkimuksen mukaan kanavakorjauksella voidaan kasvattaa kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen tiedonsiirtokapasiteettia.
Euroopassa sovelletaan kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmien ilmarajapintana wcdma (suom. laajakaistaistasuorahajotuskoodijakomonikäyttö) -teknologiaa. Wcdma-järjestelmässä kukin käyttäjä siirtää tietoa jatkuvasti koko käytössä olevalla taajuuskaistalla. Vastaanotossa käyttäjät erotellaan kullekin käyttäjälle ominaisen hajotuskoodin avulla.
Wcdma-järjestelmän ensimmäisten käyttäjäterminaalien radiovastaanottimena käytetään perinteistä rake-vastaanotinta, jonka suorituskykyä rajoittaa käyttäjien lukumäärän ja tiedonsiirtonopeuksien kasvaessa monikäyttöhäiriö (MAI).
Hoolin väitöstutkimuksen mukaan monikäyttöhäiriötä voidaan osittain vaimentaa kanavakorjaimilla, mikä kasvattaa saavutettavaa tiedonsiirtokapasiteettia. Toisaalta kanavakorjaimet edellyttävät suurempaa laskentatehoa kuin rake-vastaanotin.
Väistöstutkimuksessa tutkittiin kanavakorjaimien soveltuvuutta wcdma-terminaaleihin, sekä kehitettiin uusia, laskennallisesti tehokkaita kanavakorjaimien laskenta-algoritmeja. Kehitettyjä kanavakorjaimia arvioitiin saavutettavan suorituskyvyn sekä vaadittavan laskentatehon kannalta.
Kehitetyillä kanavakorjaimilla voidaan saavuttaa huomattava suorituskyvyn kasvu hyväksyttävissä olevalla laskentatehon lisäyksellä, erityisesti multimediasovellutusten käyttämän pakettimuotoisen tiedonsiirron yhteydessä.
Kastellin lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Kari Hooli työskentelee Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osastolla.
Vastaväittäjinä toimivat tänään professori Dirk Slock (EURECOM Institute, Sophia Antipolis, Ranska) ja tutkimusprofessori Aarne Mämmelä (VTT, Oulu. Kustoksena oli professori Matti Latva-aho.