Oululaisuus ei karissut Janne Kurtista niinä vuosina, kun hän asui Tampereella, Kempeleessä ja Saksan Landsberg am Lechissä. Muutto vanhaan kotikaupunkiin pari vuotta sitten oli kaikin tavoin todellinen kotiinpaluu.
"Nyt tuntuu, että saa vihdoin elää sitä oululaista unelmaa, jota on aina tavoitellut. On töitä, mukava koti ja mahdollisuus hiihtää meren jäällä."
Kurtin oululaisuus on säilynyt, koska hän tuntee juurtensa olevan pitkät. Kun kaupunki perustettiin, oli asukkaiden joukossa jo Kurtin esivanhempia.
Kalevan juttutuvassa virisi huhtikuun alussa innokas keskustelu siitä, mitä oululainen mielenlaatu oikein on. Siinä missä yksi moittii oululaisia töykeiksi, vakuuttaa toinen kokeneensa vain hyviä hetkiä suorapuheisten ihmisten kanssa.
Kiihkeänä vellonut keskustelu on osoitus siitä, että ihmisillä on tarve tulkita itseään ympäristössään, sanoo kulttuurimaantieteen professori Pauli Tapani Karjalainen Oulun yliopistosta.
"Hirveän paljon puhutaan globalisaatiosta ja siitä, miten ihmiset ovat irrallaan paikoista internetin ja matkustamisen helpottumisen myötä. Siitä huolimatta intoudutaan keskustelemaan tällaisista asioista."
Karjalaisen mukaan tulkittaessa ihmisten minuutta ei useinkaan muisteta tarkastella ihmisen suhdetta paikkoihin. Tämä suhde on lujassa. Oululaisesta ei saa täysin turkulaista kahdenkymmenenkään vuoden asumisen jälkeen, sillä omat lähtökohdat, tutut kadut, kulmat ja murre, kulkevat muistoina jalkapohjissa.
Kurikkaan pitää päästä
Janne Kurtti on ylpeä oululaisuudestaan. Hänen mielestään perusoululainen on rehellinen, helposti lähestyttävä ja luotettava. Vähän hullukin oululainen on ja saattaa ajaa Ladalla Bakuun katsomaan jalkapallo-ottelua.
"Kyllä meitä voi varmasti lähestyä aika helposti. Aidosti sanotaan asioista suoraan, mutta se ei mielestäni ole töykeyttä."
Kurtti on ehkä jäävi analysoimaan muita oululaisia, mutta kurikkalainen Jaakko Ala-Reinikka ei ole. Yliopistossa kolmatta vuotta opiskeleva Ala-Reinikka on tykästynyt uuteen kotikaupunkiinsa, mutta eläkevuosiaan hän ei suunnittele Oulussa viettävänsä, vaikka pitääkin kaupunkilaisia "lupsakoina ja letkeinä."
"On ollut mukavaa, kun täällä pystyy olemaan omana itsenänsä. Töihin tänne voisi myös jäädä, mutta kyllä Kurikan multiin pitää sitten lopuksi palata."
Varaimagot tekeille
Janne Kurtti kehuu oululaista ilmapiiriä pirteäksi. Siitä pitää huolen jo se, että kaupunkiin muuttaa jatkuvasti nuorta väkeä. Häntä ei ulkopaikkakuntalaisten maihinnousu harmita. "Tänne vaan, kyllä tänne mahtuu!"
Oulu on ollut vetovoimainen ja pärjännyt imagomittauksissa kärkisijoille asti. Viime vuosina muuttoliike kaupunkiin on kuitenkin hidastunut.
"Poismuutto on selvässä kasvussa. Ouluun on edelleen 8 000-9 000 tulijaa vuodessa, mutta moni muuttaa kohta naapurikuntiin ja iso osa työn perässä Etelä-Suomeen", tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo Oulun kaupungilta kertoo.
Kuva menestyvästä teknologiakaupungista ei Pauli Tapani Karjalaisen mukaan kannattele Oulua kauan. Hänen mukaansa pitää kehittää ns. vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, ns. varaimagoja, jos ja kun mielikuvat teknologiaparatiisista eivät enää vetoa.