Ou­lu­lais­tut­ki­mus: Syn­ny­tys­pe­lon hoito kan­nat­taa

Hoidolla voidaan vähentää odottavien äitien synnytyspelkoa huomattavasti. Vaikka pelko saadaan kuriin, varsinkin ensisynnyttäjät päätyvät muita useammin leikkaukseen tai vaikeaan alatiesynnytykseen.

Kun vauva päättää tulla maailmaan, on oltava valmiita kellonajasta riippumatta, tietää kätilö Pirjo Härmä.
Kun vauva päättää tulla maailmaan, on oltava valmiita kellonajasta riippumatta, tietää kätilö Pirjo Härmä.

Hoidolla voidaan vähentää odottavien äitien synnytyspelkoa huomattavasti. Vaikka pelko saadaan kuriin, varsinkin ensisynnyttäjät päätyvät muita useammin leikkaukseen tai vaikeaan alatiesynnytykseen.

Projektipäällikkö Riitta Lappi-Khabbal tutki Oulun yliopistollisen sairaalan synnytyspelkopoliklinikalla hoidettuja äitejä. Hoitoon tuli erityisen voimakkaasti synnytystä pelkääviä äitejä, mutta tästä huolimatta heidän pelkonsa saatiin alennettua muiden äitien tasolle.

Lappi-Khabbal kertoi synnytyspelon hoidon tuloksista Terveystaloustieteen päivillä perjantaina Helsingissä. Voimakas pelko vaikuttaa synnytystapaan. Pelkäävistä äideistä noin 60 prosenttia synnyttää normaalisti, kun vertailuryhmän äideistä normaalisynnytykseen päätyy 85 prosenttia.

"Mitä enemmän äiti pelkää raskauden alussa, sitä todennäköisemmin hänen synnytyksensä on ongelmallinen", Lappi-Khabbal toteaa.

Suomessa voimakkaasta synnytyspelosta kärsii vuosittain lähes 3 500 odottavaa äitiä, noin kuusi prosenttia kaikista synnyttäjistä. Elleivät jokapäiväistä elämää haittaavat pelot hälvene keskusteluissa äitiysneuvolassa, odottava äiti ohjataan pelkopoliklinikalle. Oulussa hoito pelkopoliklinikalla maksaa yhteiskunnalle noin 260 euroa äidiltä.

Ilmoita asiavirheestä