Helsingin yliopistossa on alkanut tutkimushanke, joka selvittää antiikin roomalaisten suhtautumista muukalaisiin. Näitä muukalaisia olivat Rooman valtakunnan ulkopuoliset kansat sekä eri uskontoa harjoittavat ihmiset. Tutkimushankkeen rahoituksesta vastaa Suomen Akatemia.
Suomalaiset antiikin tutkijat selvittävät muun muassa, olivatko hunnit verenhimoisia ja petollisia, olivatko kreikkalaiset ja roomalaiset uskonnot riettaita ja riehakkaita, miksi valtavirran kristillisyydestä poikkeavat "kerettiläiset" nähtiin vaarallisina, miten "barbaareista" tuli salonkikelpoisia kristittyjä ja miten vainotuista kristityistä tuli vainoojia.
Tutkimushankkeen johdossa on akatemiatutkija dosentti Maijastina Kahlos Helsingin yliopiston klassillisen filologian laitokselta. Ryhmän muut jäsenet ovat , filosofian lisensiaatti Markus Mertaniemi Oulun yliopiston historian laitokselta ja filosofian maisteri Marika Rauhala Oulun yliopiston historian laitokselta sekä filosofian lisensiaatti Päivi Collander Turun yliopiston yleisen historian laitokselta.
Kahlosin mielestä on tärkeää tutkia, millä eri tavoilla kreikkalais-roomalaisen antiikin jälkivaikutus näkyy tämän päivän uskonnoissa ja etnisissä ristiriidoissa.
-- Oman aikamme ilmiöillä ja ongelmilla on juurensa antiikissa. Tutkimalla muinaisten roomalaisten asenteita ja käsityksiä voimme hahmottaa paremmin myös omaa kulttuuriamme, Kahlos toteaa.