Joukko oululaisia vaikuttajia vetoaa Oulun kaupunginvaltuutettuihin, että Kastellin monitoimitalon hankesuunnitelma palautettaisiin uudelleenvalmisteluun. Vetoomuksen on allekirjoittanut muun muassa piispa Samuel Salmi, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Pikkarainen sekä liuta oululaisia opetus- ja lääketieteen alan toimijoita.
AVOIN VETOOMUS OULUN KAUPUNGINVALTUUTETUILLE
Me allekirjoittaneet vetoamme Oulun kaupunginvaltuutettuihin sen puolesta, että valtuusto päättäisi palauttaa Kastellin monitoimitalon hankesuunnitelman uudelleenvalmisteluun. Hanke kokonaisuudessaan on Oulun kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta poikkeuksellisen tärkeä ja ansaitsisi siksi tulla asiantuntevasti ja huolella valmistelluksi ennen lopullista päätöksentekoa. Kastelliin nyt kaavailtu mammuttikoulu tulee mahdollisesti aikanaan toteutuessaan vaikuttamaan sitä käyvien lasten ja nuorten elämään ratkaisevalla tavalla. Mikäli koulusta ei jouduttaisi tulevaisuudessa ongelmien vuoksi luopumaan, toimisi se opinahjona vähintään seuraavat sata vuotta.
Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ja koulusuunnittelussa suurkoulun rajana käytetään yleisesti 500 oppilasta, Kastellin mammuttikouluun on nyt kaavailtu noin 1500 oppilasta. Koska lukuisten suomalaisten ja kansainvälisten kasvatustieteellisten ja lastenpsykiatristen tutkimusten mukaan jo suurkouluissakin koululaisten oppimistulokset heikkenevät ja lasten syrjäytymisriski kasvaa, tulisi suunnitellusta hankkeesta tehdä lapsivaikutusten arviointi ennen lopullista päätöksentekoa.
Mammuttikoulussa voitaisiin lapsille tarjota monipuoliset opiskelumahdollisuudet, mutta ei ilmeisesti kuitenkaan merkittävästi paremmin kuin mitä suurkouluissa voitaisiin. Asiasta tulisi tehdä valtuutettujen käyttöön selvitys. Hanketta on perusteltu sillä, että mammuttikoulun yhteyteen voitaisiin rakentaa kilpaurheilua varten mitoitetut liikuntasalit.
Urheilun tarpeet tulisi päätöksenteossa tarkastella kuitenkin erillään lasten kasvatustarpeista. Mikäli nyt kaavaillut liikuntasalit ovat tarpeen, olisi ne rakennettavissa myös suurkoulujen yhteyteen, mikäli hankesuunnitelman mukainen Kastellin mammuttikoulu hajotettaisiin kahdeksi tai kolmeksi suurkouluksi. Monissa suomalaisissa kouluissa, tutkimusten mukaan valitettavasti useimmissa, on homeongelmia. Rakennusten sisätiloissa homeet ovat ihmisille terveysriski eikä niiden esiintymistä kouluissa tule hyväksyä, vaan rakennukset tulee viivyttelemättä korjata. Kastellin mammuttikoulun yhteydessä on perusteettomasti asetettu vastakkain homekoulut ja uusi mammuttikoulu.
Kastellin nykyisissä koulurakennuksissa esiintyvä home ei kuitenkaan voi olla peruste oppilaiden sijoittamiseksi mammuttikouluun, jossa heistä heikoimmat voivat joutua mielenterveytensä puolesta vaaraan tai tulla syrjäytyneiksi. Päättäjien tulisi tiedostaa se, että lasten mahdollisia henkisiä vaurioita ei ole mahdollista estää minkäänlaisen arkkitehtonisen ratkaisun keinoin.
Kastellin mammuttikoululle tulisi hankkeen uudelleenvalmistelussa osoittaa päätöksentekoa varten perusteltuja vaihtoehtoja siitä, miten hanke voitaisiin toteuttaa kahtena tai kolmena suurkouluna. Koulut voitaisiin sijoittaa joko Karjasillalle, Sairaalarinteen alueelle tai Kastelliin ja niiden puitteissa voitaisiin haluttaessa rakentaa myös yhtenäinen peruskoulu.
Sairaalarinteelle olisi mahdollista rakentaa yksi kouluista nopealla aikataululla. Karjasillan ja Kastellin nykyiset koulutilat on haluttaessa mahdollista peruskorjata tai osittain uudisrakentaa. Koulujen muutos- ja korjaustöiden ajaksi voisivat niiden oppilaat siirtyä työskentelemään Sairaalarinteelle rakennettuun uuteen koulurakennukseen.
On ilmeistä, että mammuttikoulun hajottaminen kahdeksi tai kolmeksi suurkouluksi nykyisiä koulurakennuksia osittain hyödyntäen olisi investointikustannuksena pienempi, kuin mitä nyt esitetyn Kastellin monitoimitalon investointikustannuksiksi on arvioitu.
Investointikustannuksista tulisi tehdä luotettavat laskelmat. Samoin kouluvaihtoehtojen käyttökustannuksista olisi tehtävä kokonaisvaltaiset laskelmat. Luotettavien suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan koulujen toimintakustannukset ovat suurkouluissa tavanomaisia kouluja suuremmat, joten on todennäköistä, että Kastellin mammuttikoulu olisi käyttö- ja toimintakustannuksiltaan muita kasvatustieteellisesti ja lastenpsykiatrisesti perustellumpia vaihtoehtoja kalliimpi. Erityisen kriittisesti tulisi vielä harkita päiväkodin ja sairaalakoulun liittämistä mammutti- tai edes suurkoulujen yhteyteen.
Monet kaupunginvaltuuston päätettäväksi tulevat asiat ovat vaikeasti hahmotettavissa tai vaativat erityistä perehtyneisyyttä. Lastensa oppimista, pelkoja tai syrjäytymisen vaaraa koskevissa asioissa lasten vanhemmat ovat kuitenkin asiantuntijoita. Siksi olisi perusteltua ottaa Kastellin mammuttikoulua koskevassa päätöksenteossa huomioon myös kaupunkilaisten mielipiteet.
Kalevan Suomen Gallupilla teettämän mielipidetiedustelun mukaan 77% oululaisista vastustaa hanketta, samoin Oulu-radion 29.10.2008 asiasta järjestämässä radioäänestyksessä vastaajista noin 90% vastusti mammuttikoulua. Kaupunkilaisten mielipide ansaitsisi tulla otetuksi päätöksenteossa huomioon vähintäänkin siten, että kouluhanke palautettaisiin uudelleenvalmisteltavaksi. Kaiken jo olemassa olevan aineiston pohjalta uudelleen valmistelu olisi tehtävissä nopeasti, koulujen rakentamista olennaisesti viivyttämättä.
Oulussa 4.11.2008
Hanna Ebeling, dosentti, OYS lastenpsykiatrian klinikan johtaja
Jouni Koiso-Kanttila, arkkitehtuurin professori
Sirpa Koski-Tervo, lastentautien erikoislääkäri
Liisa Keltikangas-Järvinen, psykologian professori
Riitta-Liisa Korkeamäki, kasvatustieteen professori
Pasi Käyhkö, Karjasillan yläasteen rehtori, KM
Anna Lanas-Nevala, Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n puheenjohtaja
Anna-Liisa Lämsä, tutkimuspäällikkö, KM
Matti Pikkarainen, tuomiorovasti, TT
Samuel Salmi, piispa
Anu Soikkeli, korjausrakentamisen ja korjaus-suunnittelun dosentti
Juha Turtinen, insinööri
Kristian Läksy, psykiatrian erikoislääkäri
Timo Peltovuori, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja, VTM
Rauni Räsänen, kasvatustieteen professori
Pekka Sarlund, Lintulammen koti-koulu -toimikunnan puheenjohtaja, FM
Jukka Tervo, musiikkiterapeutti, kirjailija
Matti Uhari, lastentautiopin professori
