Ou­lu­lais­taus­tai­nen Juhani Järvi päätyi Raahen kautta ison van­ki­lan joh­ta­jak­si Turkuun – "Näitä olo­suh­tei­ta on turha ke­nen­kään ka­deh­tia, van­gil­la ei ole va­paut­ta"

Oululaistaustainen Turun vankilan eli entisen Kakolan johtaja Juhani Järvi aloitti työuransa Raahesta. Hän nollaa työpäivän rasitukset liikkumalla.

Raahesta Huittisiin ja sieltä edelleen Turkuun muuttanut Juhani Järvi arvosti Raahessa etenkin työyhteisöään.
Raahesta Huittisiin ja sieltä edelleen Turkuun muuttanut Juhani Järvi arvosti Raahessa etenkin työyhteisöään.

Oululaistaustainen Turun vankilan eli entisen Kakolan johtaja Juhani Järvi aloitti työuransa Raahesta. Hän nollaa työpäivän rasitukset liikkumalla.

Vuonna 1994 Juhani Järvi oli tuore oikeustieteiden maisteri. Alun perin Oulusta kotoisin oleva Järvi haki alansa töitä ja päätyi lähikaupunkiin, Raaheen.

– Sain töitä Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta. Aluksi työskentelin notaarina. Se oli ensimmäinen työpaikkani yliopisto-opintojen jälkeen, Järvi kertoo.

Järvi teki Raahessa auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelujakson, joka on lakimiehille tarkoitettu vuoden kestävä harjoittelujakso. Se suoritetaan yleisimmin käräjäoikeudessa käräjänotaarina.

– Tein yliopistossa loppututkielman vero-oikeudesta, mutta Raahessa aloin suunnata rikosoikeuden puoleen. Jatkoin Raahessa vuoden auskultoinnin jälkeen varatuomarina oikeusaputoimistossa.

Järvi ehti työskennellä Raahessa reilut kuusi vuotta, kunnes työ kuljetti hänet jälleen uuteen ympäristöön.

– Sain yllättäen johtajapaikan Huittisissa sijaitsevasta avovankilasta. Se merkitsi muuttoa etelään.

Vuonna 2002 Turun Lääninvankilan johtajan virka vapautui ja Järvi valittiin tehtävään. Vuotta myöhemmin Turun lääninvankila ja Turun keskusvankila eli Kakolana tunnettu laitos yhdistettiin. Sen myötä Järvestä tuli Saramäessä sijaitsevan Turun vankilan johtaja.

– Työympäristönä vankila on erityinen ja siihen kuuluu omat säädöksensä. Työtehtäväni liittyvät pitkälti henkilöstön ja hallinnon johtamiseen valtionviraston päällikkönä. En voi kuitenkaan linnoittautua toimistoon. Vankilaympäristössä saattaa tapahtua kuitenkin mitä vain. Se tekee työstäni myös haastavan ja mielenkiintoisen. Työ on hyvin vaihtelevaa, kuvailee Järvi.

Turun vankila on Helsingin ohella maan suurimpia vankiloita. Turun vankilaan mahtuu vajaa 300 vankia ja heidän parissa työskentelee noin pari sataa virkamiestä. Turun vankila on myös edelleen Suomen moderneimpia eristyslaitoksia. Se valmistui vuonna 2007 koska Kakolan vankilarakennus oli päässyt jo huonoon kuntoon.

Järven virka on hyvin julkinen. Vuonna 2016 pakovarmana pidetty Turun vankila joutui kritiikin kohteeksi, kun huumevanki onnistui pakenemaan muurien yli.

– Silloin tuli paljon julkista painetta ja saimme osaksemme kritiikkiä. Tapauksesta on sittemmin otettu opiksi.

Joidenkin mielestä vangeilla on nykyisin liian hyvät oltavat. On puhuttu vankilahotelleista, joissa asiakkaat saavat valmiin aterian kolme kertaa päivässä ja kuntosalin käyttöön.

– Näitä olosuhteita on turha kenenkään kadehtia. Vangilla ei ole vapautta. On tietty päiväjärjestys ja sellin ovi menee kiinni tiettyyn aikaan, eikä sieltä pääse enää ulos. Hotellivertaukset ovat kaukaa haettuja, tiivistää Järvi.

Turun vankilassa on sekä miehiä että naisia. Muurien sisältä löytyvät ajanmukaiset tilat työskentelyyn, harrasteisiin ja liikuntaan. Naisilla on ompelimo ja miehille löytyy verstas. Vankilassa on jopa kirjasitomo, jonka asiakkaina ovat esimerkiksi valtionvirastot ja kunnat.

Turun vankilan turvaluokitus on Suomessa A+ ja sinne joutuvat kaikkein vaarallisimmat vangit Riihimäen vankilan ohella.

Vankilan alueella toimii myös Psykiatrinen vankisairaala ja Länsi-Suomen aluevankilan hallinnollisista yksiköistä täytäntöönpano- ja sijoittajayksiköt.

Vankilassa on oma oikeussali, jota käytetään, jos turvallisuussyiden takia on parempi olla kuljettamatta vankia muualle oikeudenkäyntiä varten. Turun iskusta 2017 tuomitun Abderrahman Bouananen oikeudenkäynti tapahtui Turun vankilan oikeussalissa.

Jopa 90 prosentilla vangeista on päihdeongelma.

– Nykyisin vangit saavat päihdekuntoutusta ja yksilöllistä terapiaa. Se on järkevää toimintaa, sillä suurin osa uusituista rikoksista tapahtuu päihteiden vaikutuksen alaisena, Järvi muistuttaa.

Järven mukaan Suomen vankiloiden tilanne on hyvä verrattuna muihin maihin.

– Vankien oikeudet ja velvollisuudet ovat meillä mielestäni tasapainossa. Meillä tapahtuu suhteellisen vähän väkivallantekoja ja huumeiden käyttöä. Vangeilla on toimintaa ja kuntoutumista, Järvi linjaa.

Järvi ei koe, että hänen työnsä olisi erityisen kuormittavaa, vaikka hän on käytännössä saatavilla puhelimensa päässä jatkuvasti.

– Olen oikein tyytyväinen työhöni. Pyrin sulkemaan oven perässäni, kun lähden töistä kotiin. Liikunta auttaa siihen.

Juhani Järvi

Syntynyt vuonna 1967 Oulussa.

Oikeustieteiden maisteri.

Työskenteli Raahessa käräjä-

29

oikeudessa vuosina

29

1994–2000.

Asuu Turussa.