Johtava syyttäjä Eva Lindblad joutuu vastaamaan kanteluun, joka kohdistuu sekä syyteharkinta-ajan kohtuuttomaan venymiseen että syytteen sisältöön keskusrikospoliisin (krp) tutkimassa jutussa.
Valtakunnansyyttäjänvirastoon lähtevän kantelun takana on jutun toinen asianomistaja, haapajärvinen yrittäjä Juhani Autio, joka teki 1990-luvun lopulla rikosilmoituksen kahden johtavan verovirkamiehen antamista lausunnoista AS-leasingin jutussa. Yhtiön hallituksessa toimineen Aution mukaan virkamiehet syyllistyivät törkeään virka-aseman väärinkäyttöön ja petokseen.
Krp otti jutun tutkintaansa ja jätti sen Eva Lindbladille syyteharkintaan 28. maaliskuuta 2000. Hän teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen ei näyttöä -perusteella 23. marraskuuta 2003 eli syyteharkinta-aika venyi lähes kolmeen vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen.
Olen voittanut verotukseen liittyvän juttuni korkeimmassa hallinto-oikeudessa eli rikosoikeudellisella osuudella ei sinänsä ole asian kannalta merkitystä, mutta pidän syyteharkinta-aikaa kohtuuttomana ja syyttämättäjättämispäätöksen sisältöä perusteettomana, Juhani Autio toteaa.
Eva Lindblad ei kommentoi asiaa syytteen osalta, mutta sanoo tehneensä virheen, kun syyteharkinta-aika venyi. Hän on saanut aiemmin yhden huomautuksen oman ja yhden alaisenaan toimineen kihlakunnansyyttäjän syyteharkinta-ajan venymisestä. Tulen saamaan taas pyyhkeitä. Tein virheen, kun otin liikaa juttuja itselleni. Kun joku juttu alkaa venyä, siihen on vaikeampi tarttua myöhemmin, hän vertaa.
Oulussa on muutaman viime vuoden aikana ollut useita erittäin isoja juttukokonaisuuksia ja lisää on tulossa. Nämä vievät paljon työaikaa ja lisäksi syyttäjien työtaakkaa on lisännyt muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen suuret vangitsemisjutut. Syyttäjäporras on joutunut vaikean tilanteen eteen ja ilman yhteistoiminta-alueen erään syyttäjän apua kasassa olisi ainakin parin syyttäjän vuoden työt.
Tarvitsisimme perustyöhön kaksi syyttäjän virkaa lisää. Vanhimmat jutut ovat nyt vuodelta 2002 ja vuoden vaihteessa niitä oli 19, selvittää Lindblad.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mukaan syyteharkinta-aika saisi venyä syyttäjästä johtavasta syystä enintään kuuteen kuukauteen. Useimmat jutut ratkaistaan 2—3 kuukauden sisällä.
Syyteharkinta-aika venyy yleensä vaikeammissa jutuissa, joissa usein tarvitaan lisätutkimuksia. Yli kolmen vuoden pituinen syyteharkinta-aika on kuitenkin liian pitkä, jos lisätutkimuksia ei ole ollut, Kalske toteaa.