Oulu Kun kääntäjä Emilie Enckell luki ensimmäisen kerran Aaro Hellaakosken runon Hauen laulu, oli hän heti myyty. Parikymmentä vuotta sitten syntynyt ihastus oululaisrunoilijan tuotantoon on jatkunut vahvana.
"Hauen laulu on ainutlaatuinen voimakkuudessaan. Opin sen nopeasti ulkoa, ja runo alkoi ikään kuin itsestään syntyä ruotsiksi mielessäni. Käänsin vuosien aikana Hellaakosken teoksia eri tilaisuuksia varten, esimerkiksi Viatonten valssi sopi häihin."
Kolmisen vuotta sitten Emilie Enckell tutustui Hellaakosken bibliografiaan ja ruotsinsi lisää runoja. Keväällä 2007 hänellä oli noin 30 käännöstyötä.
Käännöksiä syntyi vuoden aikana vielä kymmenen lisää, ja Enckell päätti julkaista kirjan, tietopaketin, jossa olisi myös faktaa Hellaakosken elämästä. Teos Över språkets gränser - en presentation av diktaren Aaro Hellaakoski julkaistiin viime maaliskuussa.
"Kirjan tekeminen oli oma henkinen päätökseni. Mielestäni oli väärin, ettei runoja oltu aikaisemmin käännetty ruotsiksi muutamia kappaleita lukuunottamatta. Halusin tarjota Hellaakosken runoutta ruotsinkieliselle maailmalle."
Kirja sisältää valikoiman Hellaakosken laajasta tuotannosta: runoja ja aforismeja rinnakkain suomeksi ja ruotsiksi, novellin sekä kaksi esseetä. Lisäksi teoksessa on lyhyt biografia ja kommenttiosa, jossa Enckell esittelee havaintojaan runojen taustasta sekä pohdintoja kääntämiseen liittyvistä vaikeuksista.
"Hellaakosken runoissa viehättää rytmillisyys ja melodinen poljento. Vaikeatkin asiat pulpahtavat esille, mutta kauneus yhdistettynä kipeään sanomaan vaikuttaa vapauttavasti lukijaan. Runot puhuvat omaa kieltään ja aforismikokoelmassa esittäytyy Hellaakosken näkemys taiteesta. Se vastaa omaa näkemystäni", Enckell toteaa.
Enckelistä on jännittävää esitellä teostaan Hellaakosken kotikaupungissa. Hän uskoo, että Oulussa on parempi tuntemus runoilijasta kuin muualla Suomessa.
"Varaudun syventymään aiheeseen eri tavalla. Keskityn enemmän niihin teemoihin, joita kuulijat haluavat nostaa esille. Kirjassani on asioita, joita ei ole aikaisemmin tuotu esille. Esimerkiksi se, miten sensuuri kohteli sodan jälkeen kaunokirjallisuutta ja miten se vaikutti Hellaakoskeen."