Kalenterista laskettava ikä ei ole se tärkein tekijä, kun puhutaan sydän- ja verisuonitautien synnystä ja ehkäisystä. Sen sijaan olemme juuri niin vanhoja kuin valtimomme. Näin viestitti professori Antero Kesäniemi perjantaina, kun hän otti vastaan Sydäntutkimussäätiön suurpalkinnon. Arkkiatri Risto Pelkonen luovutti 20 000 euron palkinnon Kesäniemelle Helsingissä.
Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä Kesäniemi on yksi maan parhaista sydän- ja verisuonitautitutkijoista. Hän on perehtynyt erityisesti rasva-aineenvaihduntaan ja sepelvaltimotautiin sekä julkaissut muun muassa läpimurtohavaintoja "huonosta" LDL-kolesterolista.
Palkintotilaisuudessa Kesäniemi korosti kolesterolin ratkaisevaa merkitystä valtimosairauksissa. Hän muistutti, että korkeat kolesteroliarvot lisäävät selvästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Muun muassa tuore kaksostutkimus kertoo, että elämäntavoilla ja ympäristötekijöillä on tässä oleellinen merkitys.
Elämäntavoissa rukkaamista
Kesäniemi oli erityisen huolestunut siitä, että lihavuus on lisääntynyt Suomessa.
"Verenpaine on laskenut ja tupakointi vähentynyt, mutta lihavuus menee täysin väärään suuntaan", hän harmitteli.
Taustalta löytyvät muuttuneet elämäntavat. Nuoret syövät yhä enemmän tyydyttymättömiä rasvoja sisältäviä ruokia, hyötyliikunta ja yhteiset ateriahetket ovat vähentyneet.
Kesäniemen sanoin terveet ihmiset tuntevat numeronsa: tupakointi nollassa, 3 kilometriä päivittäistä kävelyä tai 30 minuuttia muuta kohtuullista aktiviteettia, 5 vihannes- ja hedelmäannosta päivässä ja kokonaiskolesteroli alle 5 millimoolia litralta.
Kokonaiskolesterolin tavoitearvoihin pääsemisellä olisi Kesäniemen arvion mukaan tuntuva merkitys.
"Työikäisten valtimovaivat voisivat vähentyä ainakin 30 prosentilla. Saattaa olla, että se heijastuisi myös kuolleisuuteen."
Kesäniemi pitää huolestuttavana myös sitä, että Suomi näyttää olevan jakaantumassa sydänsairauksien osalta yhä selvemmin paremmin voivaan etelään ja huonommin voivaan pohjoiseen. Terveellisten elämäntapojen omaksumisessa olisi kuitenkin parantamisen varaa koko maassa. Elämäntapaohjauksella on saatu lääkkeiden ohella tuloksia myös osana hoitoa.
