Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot nousevat Oulussa ensi vuoden alusta. Monet uusista kaupunginvaltuutetuista ja muista tulevista luottamushenkilöistä tuskin ovat olleet asiasta edes tietoisia, sillä Oulussa päätös palkkioiden nostamisesta tehtiin jo 2. joulukuuta 2002. Näin palkkioiden korotuksista ei enää tullut kunnallisvaalien aikaista kuumaa keskustelua saati, että päätös olisi tehty "äänestäjien pelossa" vaalien jälkeen tai peräti lykätty uusien päättäjien harteille.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pikkarainen (kesk.) muistelee parin vuoden takaista päätöstä, ettei Oulussa oltu hetkeen korotettu luottamushenkilöiden palkkioita. "Päätös ei koskenut sen hetken päätöksentekijöitä vaan seuraavia. Eivät ne palkkiot kovin suuriksi nouse. Oulun luottamushenkilöt olivat selvästi kuopassa ja ovat sitä jatkossakin. Uudet saavat lisää liksaa."
Pikkarainen kertoo, ettei hän ole joutunut kummemmin selittelemään tehtyä kaupunginjohtajien palkankorotuskierrosta. "Muutamat ovat kysyneet kadulla, eikö rahaa olisi voinut panna sosiaali- ja terveystoimeen. Olen kertonut heille, että ensi vuoden budjetissa on 18,5 miljoonaa euroa aikaisempaa enemmän ja päättyvällä valtuustokaudella on kokonaisuutena tehty 100 miljoonaa euron tasokorotus. Kyllä taakan kantajatkin pitää ottaa huomioon."
Nousua muuallakin
Helsingissä uusi kaupunginvaltuusto joutuu kaupunginkanslian mukaan päättämään palkkioidensa korotuksista heti ensimmäisessä kokouksessaan.
Jyväskylässä kaupunginvaltuusto päätti uusien luottamushenkilöiden palkkioista vuoden viimeisimmässä kokouksessa 13. joulukuuta. Jyväskyläläisvaltuutetut aloittavat vanhan palkkiosäännön mukaisesti 10. tammikuuta, kun uudet taksat astuvat voimaan vasta 11. päivä.
Helsinkiläispoliitikkojen palkkiotaso on jo nykyisellään selkeästi korkeampi kuin Oulun tuleva taso. Helsingissä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan vuosipalkkio nousee nykyisestä 6 054,77 eurosta mutta minkä verran, se oli ainakin Helsingin kaupungin kanslisteille toistaiseksi arvoitus. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kuittaa lisäksi kokouksesta 269,10 euron palkkion. Rivivaltuutettu saa Helsingissä 168,19 euroa kokoukselta, mutta palkkio siis nousee.
Helsinki arvostaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan työn valtuuston puheenjohtajan työtä alemmaksi ainakin vuosikorvauksen myötä, sillä kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Helsingissä saanut 4 036,51 euroa vuodessa. Kansliasta ei osattu kertoa, tasottuuuko puheenjohtajien välinen ero.
Oulussa kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajille on maksettu samansuuruista vuosipalkkiota, joka nousee vuodenvaihteessa 4 000 euroon. Myös Jyväskylä on noudattanut tasalinjaa puheenjohtajien kohdalla, sillä molemmille maksetaan jatkossa 4 000 euron vuosipalkkio.
Jyväskylässä rivivaltuutetun kokouspalkkio nousee 85 eurosta 100 euroon kokoukselta. Näin Jyväskylän kunnallispoliitikot jäävät palkkakuoppaan oululaisvaltuutettuihin verrattuna. Jyväskylästä löytyy toki kuntasektorin keulat, sillä kaupunki maksaa siellä ykkösjohtaja Markku Anderssonille 11 500 euroa kuukaudessa, kun Oulun ykkösjohtaja Kari Nenonen saa korotuksen jälkeen 9 700 euroa.
Oulun luottamushenkilöiden palkkioita oli korotettu viimeksi vuoden 1997 alussa. Suomen Kuntaliiton vuonna 2002 tekemän selvityksen mukaan valtuutetuille maksetut kokouspalkkiot vaihtelivat 15 eurosta 200 euroon. Viime kunnallisvaalien jälkeen noin puolet Suomen kunnista nosti kokouspalkkioita keskimäärin 10 eurolla. Oulussa palkkiot siis nousevat 2005 alusta. Samoin Yli-ii on jo tehnyt päätöksen palkkioiden nostosta.
Palkkiot ovat verollista tuloa. lisäksi puolueet perivät omaan toimintaansa luottamushenkilöiltä vaihtelevan suuruista "veroa".