Oulu
Kaupungin luottamushenkilöiltä puuttuu valtuuston puheenjohtajan JormaYypänahon (kok.) mielestä rohkeutta tehdä selkeitä päätöksiä.
"Päättäjät tekevät itselleen vahinkoa päätöksiä siirtäessään, vaikka maailma kuitenkin menee eteenpäin ja ajassa täytyy pysyä. Täytyy vain miettiä, onko tämmöiseen tilanteeseen ajauduttu siksi, että valtaa on siirretty hallintokunnille ja virkamiehille. Päättäjät eivät saa päätöksiä nopeasti aikaiseksi, vaan asioita pistetään pöydälle tuon tuostakin."
Yypänaho ei kohdista arvostelua erityisesti maanantaisessa valtuustossa pöydälle jätettyyn Oulun Energian kansanäänestykseen, vaan tarkoittaa päätöksentekoa ylipäätänsä. "Monia muitakin asioita on palloteltu 'ees-sun-taas' kuten kallioparkkia, areenaa ja kaava-asioita."
"Kun tulee noista kokouksista, olipa se sitten hallituksen tai valtuuston kokous, aina jää osa asioista roikkumaan. Niitä vaan pyöritellään, vaikka selkeitä päätöksiä pitäisi syntyä."
Päätöksentekoa pitäisi Yypänahon mielestä terävöittää. "Muuta keinoa ei ole, kuin että päättäjien pitää ruveta katsomaan peiliin ja uskaltamaan tehdä päätöksiä. Pitää luottaa, että asioiden esittelyt ovat oikein."
Yypänaho jopa kärjistää, että "pääasia on, että päättää edes jotakin. Nythän se on sitä, ettei päätetä mitään, vaan pyöritellään ja pannaan pöydälle. Asia saattaa seisoa kuukauden, toista ja enemmänkin".
Yypänaho toki myöntää, että valtuusto on itse päättänyt delegoida päätöksentekoa lautakunnille, hallintokunnille ja virkamiehille. "Paineet tulevat kuitenkin koko ajan elävästä elämästä eikä kaupunki voi seisottaa kaikkia asioita. Jos valtuusto ei voi tai osaa päättää, niin päätöksenteko ajautuu virkamiesten käsiin. Tällöin ei luottamushenkilöstöllä ole enää mitään virkaa."
Lievää haparointia isoissa asioissa
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jukka Karjula toteaa omansa eli valtuuston suurimman ryhmän puolesta olevan helppoa sanoa, että "olemme olleet yksimielisiä jokaisesta isosta asiasta kuten esimerkiksi kallioparkista, kansanäänestyksestä ja Energian yhtiöittämisestä".
"Tässä tilanteessa koemme esimerkiksi Energian suhteen sen, että kansa on valinnut meidät päättämään. Joskus kuitenkin itsekin mietimme, että mistä me oikein päätämme? Onko meillä enää mitään päätettävää? Nyt kun isot asiat ovat päättämisvaiheessa, vitkuttelu ja vetkuttelu on turhaa. Pitäisi olla demokraattinen päätäntä ja piste siihen asiaan", Karjula sanoo ja tarkoittaa nyt nimenomaan energiaa ja kansanäänestystä. "Meillä päättäjillä on asiasta riittävät tiedot, jonka mukaan pitäisi toimia."
"Viime aikoina on pikkuisen ollut sellaista makua, että asioita on herkästi jätetty pöydälle tai ei ole pidetty kiinni aiemmista päätöksistä. Jostain kumman syystä ei ole saatu asioita viedyksi loppuun, vaan 'nippa-nappa' saatu asia pöydälle tai palautetuksi."
Karjula löytää Oulusta kuitenkin konsensus-henkeä. "Se johtuu siitä, ettei ole selkeästi yhtä tai kahta isoa ryhmää, jotka voisivat yksin päättää asioista."
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki Keränen (sd.) sanoo oululaisena kunnallisvaltuutettuna havainneensa viime vuosina selkeästi pöydällepanokulttuurin yleistymisen. "Erityisesti vaikeissa, isoissa asioissa on päätöksentekokyvyssä haparointia."
Syytä siihen ei Keränen tiedä. "Yksi asia saattanut muuttua: perinteinen oululainen konsensus ei ehkä toimi kuten se toimi pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Tosin yhteiskunnallinen tilanne oli kaupungissa silloin erilainen."
"Myöhemminkin konsensus on toiminut, esimerkiksi 1987, jolloin koko valtuusto yhdessä hoidettiin talouden tasapainotus vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kaupungin yhtenä menestystekijänä onkin ollut se, että ollaan voitu yhdessä tehdä vaikeitakin päätöksiä - ainakin välillä."
"Viime vuosien konkreettisista asioista ja päätöksistä voisi esille ottaa vuodet 1997:stä lähtien. On jouduttu pohtimaan esimerkiksi tilaaja-tuottaja -mallia, joka on edelleen vaikea ratkaisu. Suuria päätöksiä ovat samaten ympäristömuutoksiin liittyvät asiat sekä nyt viimeksi energiakysymys", Keränen sanoo.
