Oululaisopiskelijan tutkimusprojekti pääsee osaksi Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Rexus-6-luotausrakettilentoa.
Avaruustieteen suomalaistaivaalle noussut opiskelijaprojekti NISSE valittiin maaliskuussa Euroopan 17 jäsenvaltion avaruusjärjestön tutkimuslennolle, jonka aikana vesipäästökoejärjestelyt tehdään matalalla korkeusasteella ensimmäistä kertaa.
Yli 2 900 miljoonan euron budjetilla hyrräävä ESA järjestö lähettää NISSE:n avaruuteen ensi maaliskuussa Kiirunan laukaisukeskuksesta - Ruotsista täysin pimentoon suuntaavan kokeen tarkoituksena on mitata vesipäästöjen vaikutusta ilmakehän ylimpään kerrokseen.
Norjalais-suomalaisen projektin suunnittelusta vastasi myös Oulun yliopiston avaruustieteen jatko-opiskelija Timo Pitkänen, jonka mukaan kokeen tuomat mahdollisuudet ovat äärettömät.
"Mieleenpainuvinta projektissa on ollut kansainvälinen tutkimustyö ja ESA:n tarjoama tilaisuus osallistua ulkomailla järjestettäviin koulutuksiin. Avaruusjärjestö tekee muitakin hankkeita, vastikään järjestön haussa etsittiin ensimmäistä kertaa myös suomalaisastronautteja" Pitkänen kertoo.
Noin 8 000 euron budjetilla koottu NISSE (Nordic Ionospheric Sounding Rocket Seeding Experiment) on ollut Pitkäselle työläs projekti. ESA ei rahoita rakennuskuluja ja niukoin resurssein on hankala toteuttaa 95 kilometrin korkeudessa toimivaa vesipäästökoetta.
"Päätavoitteena on saada selville kuinka hyvin vesipäästö voidaan havaita ionosfäärissä, joka on Maan lähiavaruuden alue ja vaikuttaa muun muassa radioaaltojen ja GPS-laitteiden signaaleihin. Oikeastaan itse avaruus alkaa vasta 100 kilometrin korkeudessa" Pitkänen selventää.
NISSE:n mittaamat ensimmäiset tulokset analysoidaan Oulun yliopistossa kolme kuukautta raketin laukaisemisen jälkeen. Pitkäsen lisäksi kokeen on suunnitellut helsinkiläisopiskelija ja kaksi norjalaista opiskelijaa Bergenistä, jossa myös NISSE:n tekniset yksityiskohdat rakennetaan. Myös Ilmatieteen laitos osallistui vesipäästökokeen suunnitteluun.
"Tutkimus toivottavasti auttaa meitä askeleen eteenpäin monimutkaisten ilmakehän ilmiöiden ymmärtämisessä. Tieteellistä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin".