Oulun poliisilaitoksen poliisia rajuilla sähköpostiviesteillä pommittanut oululaisnainen on tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Oulun käräjäoikeus langetti perjantaina vuonna 1979 syntyneelle oululaisnaiselle seitsemän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen kahdesta laittomasta uhkauksesta.
Uhkausten kohteeksi joutunut poliisi oli työskennellyt aiemmin tutkijana oululaisnaiseen liittyvien rikosepäilyjen tutkinnassa. Tämä joutui niiden vuoksi vankilaan.
Heti vapauduttuaan nainen lähetti poliisille tämän työsähköpostiin yli 20 asiatonta ja uhkaavaa viestiä maaliskuun 2017 ja heinäkuun 2018 välisenä aikana. Käräjäoikeuden mukaan viestit olivat suoranaisia uhkauksia poliisin tappamisesta.
– Viestien sisältö on selvästi uhkaavaa ja lähtökohtaisesti viestejä on käräjäoikeuden käsityksen mukaan pidettävä hyvinkin vakavasti otettavina, se totesi. Oikeuden mielestä poliisilla oli perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.
”Tapan sut siellä”
Syyttäjä vaati, että käräjäoikeus tuomitsisi naisen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Hän väitti tämän laatineen yksityiskohtaisen suunnitelman siitä, että hän tappaisi poliisin tai ainakin pahoinpitelisi poliisin törkeästi teräaseella.
Nainen etsi tietoja poliisista ja siitä, miten tehdään henkirikos teräaseella. Hän etsi tietoja myös virkamiehen vastustamisesta, virkamiehen uhkaamisesta ja vainoamisesta. Hän oli yhteydessä useisiin poliiseihin ja nettipoliiseihin ja kertoi kantavansa linkkuveistä aina mukanaan.
Nainen selvitti myös uhkailemansa poliisin kotiosoitteen, millä bussilla sinne pääsee ja lähimmän bussipysäkin. Lisäksi hän muun muassa lähetti poliisille sähköpostiviestin, jossa oli poliisin osoite ja viesti ”tapan sut siellä.Pian.”
Oikeus arvioi linkkuveistä tekovälineenä
Nainen kertoi myös oikeudessa kantavansa joskus linkkuveistä. Käräjäoikeuden mielestä sen mukana pitäminen ei vielä osoita aikomusta henkirikokseen tai törkeään pahoinpitelyyn, vaikka teräaseella tappamista koskeva internet-haku jossain määrin tukeekin tällaista aietta.
– Linkkuveistä ei lähtökohtaisesti voida pitää kovinkaan potentiaalisena välineenä suunniteltuun henkirikokseen, oikeus linjasi.
Oikeudessa todisteina esitettyjen päiväkirjamerkintöjen mukaan naisella on pakkomielle poliisia kohtaan ja hän haluaa olla tekemisissä heidän kanssaan. Hän purki päiväkirjaansa harmistustaan siitä, ettei poliisi reagoi hänen yhteydenottoihinsa hänen toivomallaan tavalla.
Käräjäoikeuden mielestä naisen teot voivat selittyä yksittäisinä tekoina muillakin vaihtoehdoilla kuin tappamisen tai törkeän pahoinpitelyn valmistelulla. Oikeus katsoi, että internet-haut eivät vielä osoita aikomusta toteuttaa teko ja ne voivat viitata myös lievempiin rikoksiin.
– Esiin nostetut osatoimet eivät myöskään vielä muodosta yksityiskohtaista suunnitelmaa henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn toteuttamiseksi. Näin ollen käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että vastaaja (oululaisnainen) olisi valmistellut syytteessä mainittua vakavaa rikosta ja laatinut sitä varten yksityiskohtaisen suunnitelman, tuomioistuin totesi.
Vaatii todellista ajatusta rikoksen tekemisestä
Törkeä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu tuli rikoslakiin vuonna 2013. Siitä on vasta varsin vähän oikeuskäytäntöä Suomen tuomioistuimista.
Rikosta koskevan hallituksen esityksen mukaan pelkkiä pahoja ajatuksia ei voida kriminalisoida vaan suunnitelmalta edellytetään yksityiskohtaisuutta.
– Yksityiskohtaisen suunnitelman pitää olla sellainen faktatietoon perustuva toimintakokonaisuuden suunnitelma, joka luo edellytykset ja on välttämätön rikoksen toteuttamisessa, siinä katsottiin.
Hallituksen mielestä yksityiskohtainen suunnitelma edellyttää siis selvästi enemmän kuin pääpiirteittäinen suunnitelma. Se ei kuitenkaan vaadi sitä, että rikossuunnitelman kaikki pienimmätkin yksityiskohdat olisi päätetty lopullisesti.
Oulun käräjäoikeus ruoti hallituksen esitystä ratkaisussaan.
– Ajatuksen rikoksen tekemisestä tulee olla todellinen, oikeus totesi.
2000 euroa kärsimyskorvauksia
Oikeus siis hylkäsi syytteen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Se katsoi naisen syyllistyneen sen sijaan laittomaan uhkaukseen. Oikeus määräsi, että hänen täytyy maksaa kummankin laittoman uhkauksensa vuoksi poliisille 2000 euron korvaus kärsimyksestä.
Käräjäoikeus otti rangaistuksesta päättäessään huomioon muun muassa sen, että uhkaukset olivat sisällöltään erittäin vakavia, niitä lähetettiin toistuvasti ja pitkän aikavälin kuluessa. Poliisi joutui niiden kohteeksi virkatehtäviensä vuoksi antamatta uhkauksille mitään aihetta.
Naista kehotettiin toistuvasti lopettamaan uhkailu, mutta silti hän jatkoi niiden esittämistä. Uhkailut myös kovenivat muun muassa niin, että mukaan vedettiin myös poliisin perhettä. Oikeuden mielestä seitsemän kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus on oikeudenmukainen seuraamus naisen menettelystä.
Terveydentilatiedot salattiin
Syytetyn mielestä poliisin olisi pitänyt hänen terveydentilansa huomioon ottaen ymmärtää, ettei hän tarkoita, mitä hän sanoo. Nainen kertoi olevansa temperamenttinen ja impulsiivinen.
Oikeus käsitteli naisen terveydentilaa tuomiossaan osiossa, jonka se määräsi pidettäväksi salassa 60 vuoden ajan. Osio sisältää yksityiskohtaisia ja erityisen arkaluontoisia naisen terveydentilaan liittyviä tietoja.