Oululainen Teuvo Mokki koki torstaina yllätyksen. Hän sai oululaisella kioskilla asioidessaan kahden euron kolikon sijaan Thaimaan 10 bahtin kolikon.
Erikoista oli se, että se oli jo toinen kerta kun hänen lompakkoonsa päätyi vieraan maan kolikoita. Loppusyksystä hän asioi niinikään kioskilla ja tuolloinkin hän sai kahden euron kolikon asemesta 10 bahtin kolikon.
- Onkohan näitä enemmänkin liikenteessä, mies pohtii.
Thaimaan 10 bahtin kolikko muistuttaa ulkonäöltään kahden euron kolikkoa. Sen arvo on kuitenkin vain 25 senttiä. Teuvo Mokki ei huomannut kolikossaan torstaina mitään erikoista ennen kuin peliautomaatti hylkäsi sen.
- Yritin syöttää sitä uudestaan ja huomasin, että tämähän ei olekaan euro.
Hän kehottaa muita ihmisiä olemaan tarkkoina vastaanottaessaan kolikoita, jotta he eivät huoli väärän maan valuuttaa euroina.
Miestä itseään ei vieraiden kolikoiden saaminen harmita. Hän säilyttää niitä lompakossaan erillään muista kolikoista.
- Ostan paljon arpoja. Ne menevät hyvin raaputuskolikkoina.
Väärän rahan käyttö on rikos
Rikosylikomisario Tapani Tasanto kertoo, että Oulun poliisilaitokselle ei ole tullut useampia ilmoituksia alueella euroina liikkuvista bahteista saati muistakaan valuutoista.
Teuvo Mokin tapaus on siten yksittäistapaus, joita paljastuu silloin tällöin.
- Kolikoiden kanssa kannattaa itse kunkin olla tarkkana etenkin silloin, kun on käynyt ulkomaan matkalla, Tasanto vinkkaa.
Väärennettyä rahaa sen sijaan poliisilaitoksen alueella tavataan säännöllisen epäsäännöllisesti. Viime vuoden puolella tutkintaan tuli muutamia tapauksia, joissa epäiltiin alueella tavattuja viiden ja 20 euron seteleitä väärennetyiksi.
Poliisi lähettää setelit Keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon tutkittaviksi.
- Viimeksi kun sinne lähetettiin seteli, se paljastui aidoksi, vaikka paikalliset setelintunnistuslaitteet olivat epäilleet sitä vääräksi, Tasanto kuvailee.
Vahinkoa ei saa laittaa kiertämään ja vääräksi tietämäänsä rahaa ei saa käyttää maksuvälineenä, sillä se on rikos. Väärän rahan hallussapito, käyttö ja käytön yrityskin on Suomessa rangaistavaa. Poliisin tilastopalvelun mukaan näitä rikoksia tuli poliisin tietoon koko maassa viime vuonna 58 kappaletta, mikä on muutama rikos enemmän kuin kolmena edeltävänä vuonna.
Väärän rahan käytöstä tuomitaan henkilö, joka vastaanotettuaan väärää tai väärennettyä rahaa käypänä luovuttaa sen toiselle saattaakseen sen uudelleen sellaisena liikkeeseen tietäen, että se on väärä tai väärennetty. Siitä voi saada sakot tai jopa vuoden vankeutta.
- Jos henkilö epäilee saamaansa rahaa vääräksi, sitä ei pidä missään nimessä laittaa eteenpäin vaan kannattaa ottaa yhteyttä poliisiin, Tasanto sanoo.
Magneettiset ominaisuudet eroavat
Suomen Pankin toimistopäällikkö Miika Syrjänen kertoo, että eurojen ja bahtien toisiaan muistuttava ulkonäkö aiheutti hämmennystä erityisesti silloin, kun eurot otettiin käyttöön.
Myös joidenkin muiden maiden valuutat muistuttavat ulkonäöltään eurokolikoita.
Euroissa on kuitenkin teknisiä ominaisuuksia, minkä ansiosta erilaiset laitteet kykenevät tunnistamaan ne Syrjäsen mukaan varmuudella muiden maiden valuutoista.
- Ne eroavat esimerkiksi ferromagneettisuutensa vuoksi, hän kuvailee.
Ferromagneettisuudella tarkoitetaan sitä, että materiaali ei toimi magneettina mutta tarttuu magneettiin. Kahden euron kolikon keskiosa muodostui ferromagneettisesta nikkelistä. Sitä peittää uushopea, joka puolestaan ei ole magneettista.
Jos ihminen ottaa Suomessa vastaan muun maan arvottomampaa valuuttaa euroina, ei hän saa menettämiään rahoja takaisin ellei hän pysty aukottomasti osoittamaan, mistä hän on rahan saanut.
Esimerkiksi kaupan kassalta 10 bahtin kolikon saaneen pitää heti huomauttaa myyjälle väärästä rahasta saadakseen oikean kahden euron kolikon. Seuraavana päivänä rahan kanssa on turha palata kauppaan. Liike ei sitä ota vastaan kun se ei voi olla varma siitä, yrittääkö asiakas huijata myymälää.
- Tällöin väärän maan valuutta koituu asiakkaan tappioksi.
Rahaväärennykset lisääntyneet
Rahanväärennöksen valmistelu, yritys, rahanväärennys, lievä rahanväärennys ja lievän rahanväärennyksen yritys ovat nekin rangaistavia tekoja.
Poliisin tietoon tuli viime vuonna 971 rahanväärennyksestä tehtyä rikosilmoitusta, mikä on selvästi enemmän kuin viitenä aiempana vuonna ja yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2014.
Tämä näkyy myös Suomessa liikkeellä olevien setelien tilastoissa. Suomen Pankin mukaan Suomessa liikkeellä olevasta setelistöstä löydettiin viime vuonna 1 085 väärennettyä seteliä, kun niitä vuotta aiemmin tavattiin 502.
- Vaikka väärennösten määrä tuplaantui, ovat tapaukset vain yksittäistapauksia. Muutama väärän rahan levittäjä saa tilaston heti heittämään, Miika Syrjänen selittää.
Viime vuonna löydetyistä seteliväärennöksistä suuri osa oli 20 euron väärennöksiä. Niitä tavattiin 538 kappaletta. Toiseksi eniten löydettiin väärennettyä 50 euron seteleitä ja kolmanneksi eniten 100 euron väärennyksiä.
Syrjäsen mukaan Suomessa paljastuu kansainvälisesti verrattuna hyvin vähän rahaväärennöksiä.
- Monessa euroalueen maassa rahaväärennökset ovat merkittävästi suurempi ongelma kuin meillä.
