Suomenruotsalaiset kulttuurijärjestöt voivat eteläisessä Suomessa paksusti. Tuotosta nauttii erityisesti RKP ruotsalainen kansanpuolue.
Puheenjohtaja Stefan Wallin rehvasteli Ylen haastattelussa kesällä 2010, että periaatteessa järjestöjen rahat ovat puolueen rahoja. Puolue on vain ulkoistanut rahanjaon aikoja sitten Svenska Kulturfondenille SKF:lle.
Wallinilta ja monilta muilta on päässyt unohtumaan, että varallisuus peräisin sadoilta eri lahjoittajilta. Osa lahjoittajista on jopa määrännyt tarkkaan, miten omaisuutta pitää hoitaa.
Tiukan määräyksen antoivat oululaiset konsuli Karl ja Elin Pentzin 1900-luvun alkupuolella. He lahjoittivat Svenska Kulturfondenille merkittävän omistusosuuden Suomen Gummitehtaasta, josta on muotoutunut matkapuhelinjätti Nokia.
Pentzinien miljoonalahjoituksessa sovittiin lahjoittajan ja Kulturfondenin kesken, ettei lahjoitettuja osakkeita saa myydä. Lisäksi niiden tuotto pitää käyttää ruotsalaisuuden asian ajamiseen nimenomaan Oulussa.
Ruotsinkieliset kulttuurijärjestöt ovat yhä Nokia Oyj:n toiseksi suurin omistaja, mutta vuosikertomukset kertovat osakkeiden määrän laskeneen vuosi vuodelta. On ilmeistä, että Nokian osakkeita on myyty.
Pentzinien lahjoitus takasi 4,2 prosentin omistusosuuden Suomen Gummitehtaaseen. Nokiaksi muuttuneesta yhtiöstä Svenska Littaratursällskapet SLS omisti 1966 vielä 3,7 prosenttia. SLS hoitaa Kulturfondenin sijoitustoimintaa.
Nokian vuosikertomuksen 2009 SLS:n omistusosuus Nokiasta oli enää 0,38 prosenttia. Oululaisten Pentzinien tarjoama pesämuna 4,2 prosentin osuus on huvennut 80 vuodessa alle kymmenesosaan.
Lue lisää lauantain Kalevasta!