Hyvinvointiteknologiaa kehittävä oululaisyritys, ProWellness Oy, on tuonut diabeetikkojen hoidon seurantaan uuden menetelmän, jota parhaillaan kokeillaan 12 kunnassa Oulun eteläpuolella.
Potilas saa kotiin modeemiin kytketyn verensokerimittarin, jonka muistiin hän tallettaa kaikki päivittäiset sokerimittaukset esimerkiksi yhden viikon ajalta. Kun viikko on kulunut, potilas siirtää kaikki mittaustiedot yhdellä kertaa modeemilla diabeteshoitajalle tai lääkärille, joka arvioi tilanteen ja tarvittaessa lähettää uudet hoito-ohjeet tekstiviestinä potilaan matkapuhelimeen.
Laite on helppokäyttöinen. Se ei edellytä potilaalta tietokonetta eikä erityistä osaamista. Suomessa jo yli tuhat diabeetikkoa käyttää laitetta.
Järjestelmä parantaa hoitotuloksia, lisää potilasturvallisuutta ja vähentää diabeteksen hoitokustannuksia. Se soveltuu erityisen hyvin syrjäseuduille, joista on pitkä matka lääkärin tai diabeteshoitajan vastaanotolle. Kustannukset ovat noin 10 euroa potilasta kohti kuukaudessa.
Menetelmällä on paljon etuja. Potilas ei voi "kaunistella" mittaustuloksia. Kun tiedot kerätään perinteiseen tapaan kynällä paperille, tutkimusten mukaan jopa 60 prosenttia diabeetikoista parantelee niitä hiukan, jos sokeriarvot ovat rempallaan.
"Järjestelmä auttaa lääkäriä puuttumaan nopeasti tilanteeseen, jos hän huomaa, että potilaan verensokerit eivät ole kohdallaan aterioiden yhteydessä", toimitusjohtaja Markku Riipinen kertoo.
Järjestelmä auttaa myös räätälöimään kullekin potilaalle sopiva yksilöllinen lääkitys. Uusilla lääkkeillä insuliiniannostus pyritään määrittämään mahdollisimman tarkasti.Tarve voi vaihdella potilaskohtaisesti 50 yksiköstä jopa 150 yksikköön. Tarkalla seurannalla ja lääkityksellä potilaan verensokeri saadaan pysymään tasaisena vuorokauden ympäri.
Suuria kustannusssäästöjä syntyy, jos menetelmä auttaa torjumaan diabeteksen vaarallisia lisätauteja.. Muun muassa tätä tutkitaan parhaillaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, jossa 600 diabeetikkoa käyttää Oulussa kehitettyä verensokerin mittaus- ja seurantalaitetta. Vertailuryhmässä on 300 potilasta, joiden hoitoa seurataan perinteisellä tavalla.
Alustavien tulosten mukaan tutkimusryhmän potilaiden hoitotasapaino on parempi ja hoitokustannukset pienemmät kuin kontrolliryhmässä.
Järjestelmään voidaan yhdistää myös verenpaineen seuranta ja silmänpohjatutkimukset. Potilasta hoitavalle lääkärille se antaa seikkaperäiset tiedot potilaan kokonaistilanteesta ja siitä, mihin seikkoihin hoidossa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Se motivoi potilasta itsehoitoon, jota pidetään diabeteksessa erittäin tärkeänä. "Potilas ei ole passiivinen kohde, vaan hoitotiimin aktiivinen jäsen", Riipinen kuvailee.