Varjakansaari: Oulun kau­pun­ki luopuu Var­ja­kan kaa­vas­ta, koska to­teut­ta­jia ei löy­ty­nyt

Näpistely: Oulun poliisi on ko­ven­ta­nut ot­tei­taan sar­ja­nä­pis­te­li­jöi­hin

Pääkirjoitus: Dik­ta­tuu­re­ja nöy­ris­te­le­vä KOK ku­mar­te­lee Pu­ti­nia, Suomen komitea le­vit­te­lee käsiään

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Ou­lu­lais­ka­ra­te­ka Veikko Pel­to­la, 16, tähtää kor­keal­le ja ihailee azer­baid­zha­ni­lais­ta ur­hei­li­jaa: "Vaikka hän on lyhyt ja pie­ni­ko­koi­nen, hänellä on todella hyvä tais­te­lu­tah­to"

Veikko Peltola, 16, tietää, että karate ei ole yksipuolista ja tylsää. Oulun Karateseuran nuorukainen etenee määrätietoisesti kansainväliselle tasolle.

Veikko Peltola (oik.) on ikäluokassaan kansainvälisen tason karateka. Helmikuussa hän edustaa Suome EM-kisoissa. Kuvassa sparraajana Mika Alamaula.
Veikko Peltola (oik.) on ikäluokassaan kansainvälisen tason karateka. Helmikuussa hän edustaa Suome EM-kisoissa. Kuvassa sparraajana Mika Alamaula.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Jaloissa esijännitys, jatkuva valmiustila. Karatekan pitää olla koko ajan valmiina liikkumaan johonkin suuntaan.

Siksi tatamin ja jalkojen kohtaamisesta syntyy äänimatto. Suhina kiihtyy hetkessä tömähdyksiksi.

Kun Veikko Peltolan terävä liike jatkuu potkuna tai lyöntinä Mika Alamaulan pistehanskoihin, tila täyttyy nopeista paukahduksista.

Tämä on iltapäivän eksklusiivinen matinea, sillä Oulun Karateseuran tiloissa Äimäkujalla ei ole muita kuin Peltola ja Alamaula. Jos paikalla olisivat kaikki seuran karatekat, äänistä saisi koko illan konsertin.

Ruskean vyön Peltola, 16, on oululainen lupaus. Mustan vyön Alamaula on seuran puheenjohtaja, joka mentoroi Peltolaa tasaisin väliajoin.

Kaksikko analysoi viimeisimmät ottelut ja hioo yksityiskohtia.

– Etujalka mahdollisimman nopeasti, näytän merkkiä.

Ja taas tapahtuu.

Juuri nyt tuoreimpien matsien analyysi on mielekästä puuhaa. Peltola kävi Tampereella PM-kisoissa ja palasi Ouluun 16-vuotiaiden pronssimitali laukussaan.

Hän kilpailee kumitessa eli ottelussa. Kata eli liikesarja on pysynyt rinnalla pitkään, mutta vaakakuppi on kallistumassa lopullisesti ottelun suuntaan.

Nyt hänen sarjansa on alle 61-kiloisissa, aikuisena kenties alle 67- tai 75-kiloisissa. Ainakin poika on hujahtanut mittaa, sillä kesän alussa hän oli 161-senttinen, nyt päälaki keikkuu jo 172 sentin korkeudessa.

Ärhäkkä pituuskasvu ei ole vienyt terää Peltolan vahvuuksista.

– Kumitessa nopeus on erityisen tärkeää. Se on minulla todella hyvä, samoin jalkatekniikkani, nuorukainen sanoo.

Jotkut ottelijat ovat taktiikaltaan aggressiivisia, toiset ovat passaajia. Peltola ei ole suoraan kumpaakaan, sillä hän pystyy sopeutumaan tilanteisiin vastustajan mukaan.

– Hyvät kilpailijat katsovat taktiikan vastustajan mukaan. Jos vastapuoli on aggressiivinen, minä passaan vastatekniikoilla. Pitää katsoa, kummalla puolella hän ottelee ja millaisilla tekniikoilla saa pisteitä.

Tietenkin hän on tottunut stereotypioihin. Kun Peltola kertoo kilpailevansa karatessa, monilla välähtää mieleen kliseinen kuva.

– Huitomista, lautojen läiskimistä ja hampaiden kurkkuun lyömistä, hän hymähtää.

Sen sijaan Peltola on Kastellin urheilulukiolainen, joka tähtää tavoitteellisella treenillä kansainväliselle huipulle. Peltola on Reijo Kankaan valmennuksessa.

”Suurin idolini on Azerbaidzhanin Rafael Aghayev. Vaikka hän on lyhyt ja pienikokoinen, hänellä on todella hyvä taistelutahto. Välillä tuntuu, ettei hän voi millään hävitä matseja.”
Veikko Peltola, Oulun Karateseura

Joulukuussa hän matkustaa Venetsiaan, missä järjestetään nuorten maailmancupiin verrattava kilpailu. Helmikuussa kalenterissa on ikäluokan EM-kisat Tanskassa.

– Lähitulevaisuudessa haluan parantaa PM-pronssista eli tavoitteena on mestaruus. Yksi hyvä tavoite on vuoden 2021 nuorten EM-kotikisat Tampereella. Jos kaikki menee urallani hyvin, ensisijainen tavoite on edustaa olympialaisissa ja olla mitaleilla.

Fiksu nuori mies ei haihattele, sillä hän pudottelee sanojaan päämäärätietoisesti.

Oinaansuon poika ilmestyi peruskurssille seitsemän vuoden iässä. Karate kuulosti kiinnostavalta lajilta – eikä kokeilun jälkeen ollut enää paluuta.

– Laji on todella nopeatempoinen. Vaikka se on kamppailulaji, siinä ei ole riskiä vammoista. Karate ei ole yksipuolista ja tylsää.

Koko ajan tapahtuu.

Oulun Karateseura siirtyi uusiin tiloihin

Oulun Karateseura on ylivoimaisesti suurin alueen seuroista ja koko Suomessa kolmen kärjessä. Seuralla on karaten lisäksi valikoimassaan ju-jutsu- ja kahvakuularyhmä. Jäsenmäärä on 230, joista karatessa on mukana 180 harrastajaa.

– Aikuisten määrä on vähentynyt, mutta junioreita on tullut lisää. Valitettavasti alkeiskursseille on joutunut myymään jopa ei-oota, seuran puheenjohtaja Mika Alamaula sanoo.

Seura majaili yli vuosikymmenen ajan Toppilassa kahdessa eri salissa. Lokakuussa sai uudet tilat Äimäkujalta Kespron tiloista. Jäsenistö on ollut tyytyväinen.

– Uusi tila on meille aika optimaalinen. Osaamme arvostaa tätä, kun toimimme aika kengännauhabudjetilla. Omalla työllä olemme saaneet vuokraa halvemmaksi.

Alamaula painottaa, että seurojen kannattaa satsata omiin tiloihin. Kamppailulajien seuroille oma sali voi olla todellinen valttikortti.

– Vaikka investointi on iso, se kannattaa tehdä heti, kun kynnet riittävät.

OKS:n kilparyhmässä on 15 urheilijaa. Veikko Peltola, 16, ja Marianna Liukkonen, 17, ovat maajoukkuetason edustajia. Molemmat ovat päässeet jo PM-mitalin makuun.

Lisäksi kolme nuorta on mukana haastajaryhmässä ja kolme uutta on pyrkimässä mukaan.

Titta Keinänen olympiatoivona

Karaten pitkä odotus päättyy vuonna 2020, kun laji debytoi olympialaisissa Tokiossa. Sen jälkeen karaten olympiastatus on vielä auki. Tokiossa kilpaillaan kumitessa (ottelu) ja katassa (liikesarja).

Raju karsinta

Olympialaissa kumiten painosarjoja on vain kolme, joten jo kisoihin selviytyminen on urheilijoille merkittävä saavutus. Suomalaisten toiveet edustuksesta ovat korkealla, sillä Titta Keinänen on tehnyt läpimurron maailman huipulle.

Tie kisoihin ei ole helppo. Kumitessa on vain kymmenen kilpailijaa sarjaa kohti. Esimerkiksi Keinäsen sarjassa (olympialaisissa +61 kiloa) kisoihin pääsee seuraavalla tavalla:

1 urheilija Japanista.

2 parasta 68-kiloisten rankingista.

2 parasta yli 68-kiloisten rankingista.

3 kilpailijaa karsintaturnauksista.

0–2 kilpailijaa maanosista tai

0–2 kilpailijaa valiokunnan kutsumana villillä kortilla.

Tällä hetkellä Titta Keinänen on yli 68-kiloisten rankingissa toisena. Suomalaisen edellä on vain Japanin Ayumi Uekusa. Lopulliset olympiapaikat jaetaan vasta huhtikuun 2020 rankingin perusteella.