Oulu Kalabiologi Kari Hanski olisi melkoinen vesitalonpoika, mikäli sattuisi omistamaan kaikki vastuullaan olevat Oulun kaupungin kalavedet. Kaikkine lampineen, jokineen ja vähän merineenkin niitä kertyy liki 6 500 hehtaaria.
On Oululla plakkarissaan sellainenkin erikoisuus kuin oma lohiregaali, Kruunulle aikanaan kuulunut oikeus punalihaiseen. Kaupunki hankki sen itselleen puolenkymmentä vuotta sitten. Hanskilla oli tässä kaupassa merkittävä aloitteentekijän rooli.
Kauppa oli sen verran edullinen, että mies hyreksii vieläkin. Kaupunki maksoi oikeuksista valtiolle 20 000 markkaa vanhaa rahaa.
Hinta saa Hanskin kehaisemaa, että "mahtaa olla parhaita kalakauppoja, mitä näillä vesillä on koskaan tehty".
"Lohen lisäksi saimme oikeudet myös taimenen ja vaellussiian kalastukseen", Hanski sanoo.
Kaupan suurin merkitys on siinä, että kaupunki voi nyt itse päättää kalastuksen järjestelyistä vesillään. Se merkitsee vähemmän byrokratiaa ja enemmän itsellisyyttä.
Juuri nyt Hanskilla on kuitenkin ajankohtaisempaa tekemistä kuin vanhojen muistelu. Pitkän ja kylmän talven jäljiltä joidenkin matalimpien lampien happitilanne on niin vaikea, että kalakuolemilta tuskin vältytään.
Niilesjärvessä kaloja on jo kuollut. Pyykös- ja Kuivasjärvi ovat sen sijaan vielä arvoituksia. Niitä on hapetettu keinotekoisesti, mutta vaikutukset näkyvät vasta kun jäät ovat sulaneet.
Biologina Hanski kuitenkin toppuuttelee oululaisia ylireagoimasta tähän luonnon omaan tekoseen.
"Kalakuolemia on tapahtunut aina. Luonto toimii niin. Aina kannat ovat kuitenkin elpyneet. Sen verran jää aina siementä", hän sanoo.
Kaupunki
satsaa
Kalamiehet eri puolilla maata ovat tunnetusti kateita oululaisille, joita hemmotellaan omalla "Mörrumilla", ja ihan keskellä kaupunkia. Tarinat Oulujokisuun isomuksista ovat tuttuja kaikille kalastusta vähänkin vakavammin harrastaville.
Vanhan Merijalin kohdalta ja alapuolelta on nostettu veneisiin liki parikymppisiäkin lohenkörmyjä, suurtaimenista ja -siioista nyt puhumattakaan.
Viime vuosien saaliit ovat jääneet kuitenkin laihemmiksi kuin 1990-luvun loppupuolen rökälesaaliit.
Hanski sanoo, että istutuksiin nähden kalaa on pyrkinyt takaisin jokeen jopa yllättävän vähän. Merialueen verkko- ja jokisuun viehekalastajat ovat tietenkin nyreissään. Kalamiehet ovat sellaisia, varsinkin kun ovat tottuneet vähän turhankin hyvälle.
Osansa ryöpystä on saanut Hanskikin. Kiivaimmat ovat syytelleet kaupunkia jopa istutusten laiminlyönnistä. Hanski torjuu väitteen suoralta kädeltä.
"Istutukset ovat jatkuneet samansuuruisina kuin tähänkin asti. Velvoitteidensa lisäksi kaupunki satsaa vesiinsä myös vapaaehtoisesti. Viime vuonna istutusten arvo oli 152 000 euroa", Hanski sanoo.
Markkamääräisesti eniten rahaa laitetaan lohi-istutuksiin. Vesiin istutetaan lisäksi siikaa, taimenta ja uusimpana tulokkaana kuhaan.
Hanski arveleekin, että normaalia heikompien saaliiden syynä on merellä tapahtuva tehokalastus. Oululaisten kalat pyydetään vieraisiin suihin muualla Pohjanlahdella ja Itämerellä.
Halvat
hinnat
Oululaiskalastajia hemmotellaan myös halvoilla kalastusluvilla. Esimerkiksi Oulujokisuiston viehekalastajat maksavat vuosiluvasta ainoastaan 17 euroa. Hanski vertaa hintaa Kymijoen vastaavaan lupaan.
"Siellä puolen vuorokauden lupa maksaa saman verran kuin oululaiselle vuosilupa. Eroa on", hän sanoo.
Yli 20 vuotta kaupungin kalavesiä hoitanut ja niiden tilaa seurannut Hanski sanoo veden laadun kohentuneen selvästi varsinkin merialueella.
"Härkäsimppu ja made ovat lisääntyneet, ja se kertoo hyvästä vedestä. Nämä lajit ovat hyviä indikaattoreita", hän sanoo.
Käyttörajoituksia kaloille ei olekaan tarvinnut antaa. Makuvirheistä valitellaan joskus keväisin, mutta yleensä harvakseltaan.
Tavat
kunniassa
Oululaiskalastajien tapoja Hanski kiittää hyviksi. Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta ei isommin. Kolme vuotta sitten Oulun käräjäoikeus tuomitsi pari rokastajaa ehdonalaiseen vankeuteen. Hanski sanoo, että tuomio puri. Rokastus on loppunut.
Luvattomia kalastajiakin on vain nimeksi. Hinnat ovat sen verran halvat, että kalastusoikeutta ei haluta riskeerata.
Kalastukselle on omat sääntönsä, ja niitä noudatetaan Hanskin mielestä varsin hyvin. Säännöt on laadittu siksi, että kaikki olisivat samalla viivalla, tasaveroisia.
"Ahneus ja ajattelemattomuus ovat pahinta. Ne häiritsevät kaikkia. Hengen pitimiksi kenenkään ei tarvitse kalastaa. Se on harrastus, ja hyvä sellainen. Siksi on tärkeää että kaikki viihtyvät", hän sanoo.
Hanski myöntää olevansa jopa etuoikeutettu, koska saa tehdä työtä josta pitää. Hän on itsekin kalamies ihan viimeisen päälle. Mutta "omilla" vesillä kalastaminen on jäänyt vähiin, mitä nyt joskus tulee pilkityksi madetta.
Hanski kalastaa Oulujärvellä, ja sielläkin hyvin valikoiden. Ahven ja kuha ovat halutuimpia. Niitä saa omasta mökkirannasta sen verran kuin tarvitsee.