Lentokenttäbussi hurauttaa Torikadun pysäkiltä etelään. Pysäkkitaulu väittää, että sen lähtöön on minuutti. "Ei näyttöihin voi luottaa. Ne näyttävät mitä haluavat", joka päivä bussilla matkustava Minna Kerola tietää.
Näytöt ovat olleet Oulussa koekäytössä vuodesta 2005. Oulun kaupungin liikenneinsinööri Jukka Talvi kertoo, että järjestelmän kaikki laitteet ja ohjelmistot ovat jo toimineet, mutta eivät vain vielä yhtä aikaa."En uskalla sanoa, että kaikki ongelmat on ratkaistu. Pienen tauon jälkeen bussin tuloajan ennusteetkin on saatu taas näytöille", Talvi sanoo.
Kaupunkilaiset kyllä kaipaisivat pysäkkinäytön tarjoamia tietoja, mutta toimimattomuus on muuttanut palautteen enimmäkseen kielteiseksi. Kaupunki on harkinnut monta kertaa jopa keskeyttävänsä hankinnan. Onnistuminen on kuitenkin ollut niin lähellä, ettei näyttötauluja ole haluttu poistaa kokonaan.
Asian parissa työskenteleviä jatkuva arvostelu kismittää. "Eivät nämä muissakaan kaupungeissa ongelmattomia ole olleet. Ihmiset eivät tiedä, kuinka monimutkaisista asioista on kysymys", Jukka Talvi sanoo. Hän myöntää, että ennustetietoa olisi pitänyt testata enemmän ennen kuin sitä alettiin esittää näytöillä.
Ubinäytöt ovat tutkimusta
Yksinkertaisilta näyttävät myös upouudet ubinäytöt keskustassa. Käyttäjille on syntynyt kuva keskeneräisestä laitteesta, varsinkin kun osa ruuduista on vielä pimeänä. Minna Kerolakin luuli näyttöjä mainostauluiksi.
"Oululaiset pääsevät ensimmäisenä nauttimaan ubinäytöistä, joista toivottavasti joskus tulee markkinoille valmis tuote muuallakin käytettäväksi. Kyse on tieteellisestä tutkimuksesta eikä tuotteesta", ohjelmapäällikkö Marika Leskelä puolustaa.
Näytöillä on tarkoitus kerätä käyttäjiltä tietoa, mitä he ubinäytöiltä odottavat. Kännykällä käytettävään osioon tarvittavia ubikoruja on otettu käyttöön tähän mennessä neljä.
Leskelä kertoo, että ubitaulujen testaaminen todellisilla käyttäjillä kaupungin keskustassa on haasteellista.
"Toivomme, että ihmiset olisivat kärsivällisiä tekniikan suhteen, vaikka siinä vielä onkin ei-niin-nautittavia elementtejä", Leskelä sanoo.
Tutkimuksissa on huomattu, että huono käytettävyys vähentää uuden teknologian hyväksyntää. Psykologian professori Sari Kujala Tampereen teknillisen yliopiston ihmiskeskeisen teknologian yksiköstä kertoo, että ihmiset haluavat kuitenkin vaikuttaa suunnitteluun etukäteen. Esimerkiksi yrityksissä suoraan työpaikalle tuotuja uusia laitteita ei aina käytetä tai niiden käyttöä jopa sabotoidaan.
"Kun tuote on keskeneräinen, palautetta on vaikea kerätä. Mutta liian loppuvaiheessa muutokset voivat olla liian kalliita", Kujala pohtii tuotekehittelyn vaikeuksia.
Vain pieni osa
innostuu uudesta
Kujalan mukaan esimerkiksi bussipysäkkien näyttöjä toki kannattaa koekäyttää, mutta liian keskeneräinen tuote voi julkisessa koekäytössä syödä sen uskottavuutta.
Leskelä kertoo, että ubitauluihin asennetaan koko ajan uusia ohjelmistoja. Vuodenkierto aiheutti sen, että tauluja ei saatu valmiimmaksi ennen niiden käyttöönottoa.
"Kesällä uudet asiat kiinnostavat ihmisiä, he kulkevat ulkona ja heillä on aikaa", Leskelä perustelee aikataulua.
Sari Kujala muistuttaa, että on pieni osa ihmisiä, jotka innostuvat uudesta ja haluavat kokeilla uutta tekniikkaa.
"Suuri osa ihmisistä on konservatiivisia ja haluaa ensin näyttöä toimivuudesta. Muutosvastarintaa uusiin asioihin on ja se aiheuttaa stressiä, ennen kuin uutta tekniikkaa osataan käyttää."