Madetojan sali täyttyi ääriään myöten oululaisista kaupungin järjestämässä itsenäisyyden kansalaisjuhlassa perjantaipäivänä. Aikaisempien vuosien perusteella odotettiin vajaata salillista, eikä edes käsiohjelmia riittänyt kaikille.
Puheita ja musiikkia tuli kuuntelemaan kaikkiaan reilusti yli 800 ihmistä. Saliin mahtuu istumaan noin 800 kuulijaa, ja nyt jouduttiin kantamaan saliin joitakin kymmeniä lisätuoleja. Jotkut viimeksi tulleet kääntyivät kotia kohti huomattuaan että saliin ei enää mahdu.
Itsenäisyyden kansalaisjuhla on järjestetty useana vuonna, ja yleensä väkeä on ollut 500 - 700 ihmistä.
Tapahtuma on ollut monivuotinen tapa juhlia itsenäisyyttä lintulalaisille Hilkka ja Erkki Määtälle.
"Isänmaallisia ajatuksiahan tällainen juhla herättää. Sekä minun isäni että Erkin isä olivat sotaveteraaneja", sanoo Hilkka Määttä.
Juhlan jälkeen Määttien itsenäisyyspäivä jatkui musiikkipitoisesti ja tunnelmallisesti kotona itsenäisyyspäivän juhlakonserttia tv:stä katsellen.
Nuorten aikuisten sukupolven edustajat juhlassa olivat vähemmistönä, mutta heitäkin toki löytyi. Oululaiset Mikael Tervaskanto ja Tuija-Mari Molander olivat tulleet edellisen isoäidin, Maj-Lis Tervaskannon kanssa.
"Pääsyy osallistua on tietenkin mummuni, mutta perusoululaisina osallistumme mielellämme tällaisiin juhliin. Ei ole ensimmäinen kerta", Mikael Tervaskanto toteaa.
Tuija-Mari Molanderin mielestä maamme itsenäisyys on todella tärkeä asia erityisesti nykyisessä globalisoituneessa maailmassa.
"On monia asioita, joita itsenäisyydessämme pitää arvostaa. Esimerkiksi oma kieli on tärkeä", Hän sanoo.
Nuoren parin itsenäisyyspäivä sujui rauhallisesti kotona. Illalla sytytettiin kynttilät ja katsottiin linnan juhlia tv:stä.
Käytännön isänmaallisuutta
Madetojan salin yleisö sai aluksi kuulla Rauno Rännälin johtaman Oulun kaupunginorkesterin mahtavasti pauhaavan Finlandian.
Kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Reijo Sallinen (kok.), joka muisteli Oulua koskettaneita, itsenäisyyteen vaikuttaneita sotia.
"Kuten oululaisprofessorit nykyisin neutraalisti nimittävät, vuoden 1918 sodan vaikutukset olivat Oulussa melko vähäiset. Oulun valloituksesta käytiin varsin lyhyt taistelu. Ehkäpä sen takia yhteisten asioiden hoito on meillä vähemmän ristiriitojen repimää kuin monessa muussa kaupungissa", Sallinen arvioi.
Hän kysyi, että onko Oulu isänmaallinen kaupunki vastaten samaan hengenvetoon, että on. Perusteluina ovat kaupungin tulevaisuuden suunnitelmat, jotka perustuvat mittavaan elinkeinojen kehittämiseen, riittävien hyvinvointipalvelujen tuottamiseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Juhlapuheen pitänyt kaupunginvaltuutettu ja pastori Heikki Keränen (sd) pohti kansainvälistymisen merkitystä suomalaisten isänmaallisuudelle. Yritystenkään kansainvälistyminen ei ole merkinnyt kansallistunteen loppua.
"Meillä on olemassa esimerkiksi Nokia-isänmaallisuutta tai Leijona-isänmaallisuutta. Taloudellisesta ja sosiaalisesta epäitsekkyydestä meillä on suuri vaje", Keränen sanoi.
Hänen mielestään kansainvälistymisessä kilpaillaan pääomista, osaamisesta ja organisaatioista. Kansakunta on kuitenkin politiikan perusyksikkö, eikä onneksi Suomessa ole saanut sijaa ajattelu, jonka mukaan yhteiskunnan syrjäyttää joukko yksilöitä.
Keränen peräsi käytännön isänmaallisuutta, joka edellyttää yrityksiltä laajaa yhteiskuntavastuuta, poliitikoilta sosiaalista herkkyyttä ja moraalia sekä kansalaisilta vastuuta lähimmäisistä.