"Ärsyttää, kun kaupassa yrittää puhua suomea ja kun myyjä kuulee että en ole suomalainen, hän alkaa puhua englantia! Silloin jatkan sitkeästi suomeksi", tshekkiläinen Alžb 5;ta tollová virnistää.
Kurssitoverit nyökyttelevät tietävästi, oululaisten -tässä tapauksessa harmillinen - avuliaisuus on tullut viikon aikana tutuksi. Kallisarvoinen kuukausi Suomessa pitäisi pystyä käyttämään siten, että kieltä pääsisi harjoittelemaan mahdollisimman paljon.
tollová osallistuu Oulun yliopistolla suomen kielen kurssille, jolla puheharjoitusten lisäksi tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin ja Pohjois-Suomen erityispiirteisiin rocklyriikkaa myöten. Opettajina ja tutoreina toimivat paikalliset opiskelijat ja opettajat.
Valtaosa kurssilaisista opiskelee suomea kotimaansa yliopistossa ja monien haave on kääntäjän ura. Alžbeta tollová pitää erityisesti suomalaista runoutta ja näytelmäkirjallisuutta kääntämisen arvoisina.
Georgialainen Dimitri Dito on jo kääntänyt georgialaisyleisölle Harri Nykäsen Raid ja poika -teoksen sekä vielä kustannussopimusta odottavan Kari Hotakaisen Juoksuhaudantien, mutta kaipaa harjoitusta puhekielessä.
"Olisi mukava saada suomalaisia ystäviä. Tutorit ja opettajat ovat kyllä olleet todella ystävällisiä ja avuliaita", Dito kiteyttää kurssilaisten kiitokset.
Dito on oppinut sujuvan suomensa alkeet isoäidiltään. Hänen isoisoäitinsä oli Venäjälle avioitunut oululainen Anna Eskuri, jonka omaelämäkerta kokemuksista Siperiaan karkotettuna "valtion vihollisen" vaimona on julkaistu nimellä Vastavirtaan (WSOY 1982).
Suomen lisäksi Dito opiskelee ruotsia ja viettää ensi vuoden stipendiaattina Svenska Institutetissa.
Kääntäjäksi tähtää myös saksalainen Anne Gleichmann, joka opiskelee suomea Greifswaldin yliopistossa. "Melkein kaikki saksalaiset tietävät Suomesta bändejä, kuten HIM, Nightwish, Rasmus ja Apocalyptica. Myös Lehtolaisen dekkarit tunnetaan", vasta kaksi vuotta suomea opiskellut Gleichmann tuumaa.
Ärrä sorahtaa vielä hieman vieraasti, mutta ahkeran Suomen-matkailun tuloksen huomaa siinä, että parinkin vuoden opinnoilla puhuu ja ymmärtää jo kummasti.
Petroskoin valtion yliopistossa neljä vuotta suomea lukenut Julia Veselova sai ensikosketuksensa Suomeen viime kesänä, kun hän poimi viisi viikkoa mansikoita Suomessa.
Ensimmäisen kurssiviikon sunnuntai-illan hän vietti kesäteatterissa. Valtaosa laulunäytelmä Talkootanssien repliikeistä avautui hyvin.
"Paitsi kun näytelmän vanha emäntä puhui murretta, siitä en saanut selvää."
Veselova valmistuu vuoden kuluttua ja toivoo työllistyvänsä tulkiksi tai suomen ja venäjän opettajaksi, ja toivoo joskus päätyvänsä jopa asumaan Suomeen.
Ulkomaalaisille suunnatuilla Suomen kielen ja kulttuurin kursseilla opiskelee heinä-elokuussa eri puolilla Suomea noin kaksisataa nuorta. Kurssit kustantaa kansainvälisen vaihdon keskus Cimo yhdessä Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunnan kanssa.
Suomen kieltä opetetaan 108 yliopistossa 30 eri maassa, eniten opetusta on Pohjoismaissa, Saksassa ja Venäjällä.