Oulun kaupungin suunnitelmat uudeksi palveluverkoksi on julkistettu. Ison kaupungin menoja on karsittava, jotta talous saataisiin hallintaan. Etenkin rakentamiseen investoiminen aiheuttaa kaupungin velkaantumista.
Palveluverkkoselvityksessä esitetään useita ratkaisuja tilatarpeiden yhdistämisestä, mikä on aiheuttanut valtuutetuille kysymystulvan kuntalaisten taholta.
Asukastupien toimintaa halutaan laajentaa ja kehittää niin, että toiminta olisi monipuolista ja käyttäjien tarpeista lähtevää. Sinne olisi helppo tulla ja siellä viihtyisivät kaikki, ne olisivat kuntalaisten olohuoneita.
Useaa asukastupaa esitetään siirrettäväksi koulujen yhteyteen sekä kirjastojen läheisyyteen. Ajatus on hieno, mutta miten se saadaan toteutumaan suunnitellulla mallilla?
Koulujen toimintaa pyritään tiivistämään ja tarkkaan mitoitetaan remontoitavien ja rakennettavien koulujen määrää suhteessa oppilasmääriin. Jääkö ”olohuoneille” riittävästi tilaa toimia ja palvella monipuolisesti alueen asukkaita ja miten suunnitelma istuu koulujen arkeen? Kääntyykö suunnitelma itseään vastaan?
Asia tulee tarkkaan pohtia ja kuulla alueiden kaikkia asukkaita, sieltä voi todellakin tulla hyviä ideoita toiminnan järjestämiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi. Kunnan työntekijöiden kuin myös kuntalaisten yhteisvastuullisuudella voidaan saavuttaa suuriakin säästöjä.
Ilmapiirin luominen suotuisaksi ja kannustavaksi on tärkeää. Nykyisen kaltainen säästötoimien esityslista ei ruoki ilmapiiriä suotuisaan yhteisvastuullisuuteen.
Ainola, Kierikki ja muutakin museotoimintaa on nyt mietitty vain säästötoimien näkökulmasta. Mutta esimerkiksi Kierikin kivikautista keskusta voitaneen pitää Euroopan mittakaavassa harvinaisena ja toiminnallisena kulttuurikohteena, jollaisia Euroopasta löytyy puolenkymmentä. Arkeologisesti arvokas alue on rakentunut EU:n ja maakuntaliiton tuella sekä isolla määrällä talkootyötä.
On erityisen tärkeä selvittää, salliiko unioni ja maakuntaliitto Kierikin käyttötarkoituksen muutoksen ilman julkisen tuen palautusvelvollisuutta? Tässäkin on viisautta välttyä jälkilaskulta.
Oulun kaupungin toiminnasta, palveluista ja asukkaittensa hyvinvoinnista sekä yhteisöllisyyden toteutumisesta tulee pitää huoli myös kulttuuripääkaupunkihankkeen näkökulmasta käsin. Tehtävät päätökset eivät saa aiheuttaa syrjäytyneisyyttä ja eriarvoistuneisuutta. Kaupungin tulee huolehtia yhteisöllisyydestään niin oman kuin lähialueen kanssa.
On itsestään selvää, että tällaisen hankkeen eteneminen edellyttää kaupungin tukevan ja mahdollistavan kaikin tavoin asukkaidensa omaehtoista toimintaa. Kaupungin on luotava ilmapiiri ja toimintamalli, joilla asukkaat saadaan mukaan ja sitoutumaan toimintaa.
Selkeä omaleimainen visio, jolla Oulu erottuu edukseen muista ja saavuttaa kiinnostuneisuuden hakijoiden keskuudesta, on välttämätöntä. Oululla on hyvät mahdollisuudet saada pääkaupunkistatus, mutta se vaatii viranhaltijoiden, päättäjien ja kaikkien kuntalaisten yksituumaisuutta. Nyt julkistettu ehdotus säästötoimiksi ei palvele tätä tavoitetta.
Haluan valaista sanomaani vielä yhdellä esimerkillä. Vajaa kymmenen vuotta sitten Hupisaarten puroihin istutettiin 2 500 meritaimenen poikasta, jotka kasvoivat ja vahvistuivat hyvin koko kesän. Miten sitten kävikään talven aikana? Kaikki istutetut kalat kuolivat, koska purojen virtaama pidettiin liian pienenä. Koko investointi meni hukkaan!
Eeva-Maria Parkkinen
kaupunginvaltuuston vpj. (kesk.)
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.