Kuntavaaleihin on aikaa neljä viikkoa. Vaalikampanjat ovat lähtökuopissaan. Innostuksen kuntapolitiikkaa kohtaan pitäisi nousta tulevien viikkojen aikana huippuunsa.
Näin varmasti on ainakin ehdokkaiden keskuudessa.
Mutta miten on meidän tavallisten kuntalaisten kohdalla? Onko meistä äänestämään? Eikö se ole aivan sama, ketkä siellä valtuustossa päättävät?
Eivät ne meitä tavallisia ihmisiä kuuntele kuitenkaan. Omaa etuaan vain ajavat. Onhan se niin monesti nähty.
Monivarmasti sortuu moiseen ajatteluketjuun, jos tuota nyt rohkeasti uskaltaa sanoa ajatteluketjuksi.
Kyse on enemmän ajatusten katkenneesta telaketjusta, jossa pidetään kiinni voimakkaista ennakkokäsityksistä ja junnataan paikallaan.
Mitäpä jos tällä kertaa äänestettäisiin innolla ainakin Oulussa?
Vielä vuoden 1980 kunnallisvaaleissa Oulun äänestysprosentti oli 77,9. Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestysprosentti oli enää 56,5.
Huonompiakin vaaleja on käyty.
Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Oulun äänestysprosentti jäi 47,7:ään. Alle puolet oululaisista jaksoi äänestää.
Olisiko niin, että kuntaliitosten myötä äänestysprosentti saatiin silti hienoiseen nousuun?
Päättyvävaltuustokausi on ollut Oulussa poikkeuksellinen.
Kausi painuu vaaliuudistuksen myötä ylipitkäksi.
Lisäksi Oulun valtuustoon tuli runsaasti päättäjiä liitoskunnista.
Tästä johtuen keskustelu valtuustossa tahtoi kääntyä enemmän laajentuneen kaupungin reuna-alueiden tarpeisiin ja Oulun moittimiseen kuin Oulun kehittämiseen uutena yhtenäisenä kaupunkina.
Vanhana oululaisena tuli usein mieleen, että kuntaliitos oli turha.
Miksi tarjota auttava käsi, kun toinen ei ollut kunnolla upoksissa?
Yksi hallitseva tekijä oli talous, mutta sitä säästöhalukkuutta ei löytynyt.
Valtuutetut pitivät lujasti kiinni ikäihmisten palveluista.
Tässä tulee juuri se pointti, miksi nuorten kannattaa äänestää innokkaasti huhtikuun 9. päivä käytävissä kuntavaaleissa.
Oulua markkinoidaan Euroopan nuorekkaimpana kaupunkina. Asukkaiden keski-ikä huitelee jossakin 37 vuoden tietämillä.
Oulun valtuustoon tarvitaan iän tuomaa nuorekkuutta.
Vanhat kyllä pitävät politiikassa puolensa, mutta ovatko nuoret tyytymässä tulevaisuudessa pelkkään maksajan asemaan?
Vanha valtuusto teki kaudellaan ainakin yhden kaupunkirakenteeseen merkittävästi vaikuttavan päätöksen.
Huomasiko joku?
Ammattikorkeakoulutusta siirrettiin Linnanmaalle. Opiskelijavetoiseen keskittymään tulee lisää noin 6 000 nuorta.
Onko Linnanmaa tulevaisuuden Oulun keskus? Sieltäkö löytyy elämä, kun eläkeläiset täyttävät keskustan pienet yksiöt ja kaksiot?
Linnanmaan nousu näkyy jo vilkkaana asuntorakentamisessa. Sijoittajat ovat haistaneet tilaisuutensa.
Moni vanha valtuutettu pitää Linnanmaan ja ydinkeskustan välistä raitiotieyhteyttä huuhaana, kun linja-autot eivät liiku edes syrjäkylille.
Ehkäpä tähän ajatteluun tarvitaan tuuletusta?
Oulu hakee myös Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.
Tässä haussa tarvitaan nuoria. Nuorilla ovat ne ideat, jotka voivat tuoda Oululle mahdollisuuden.
Väsynyt valtuutettu haluaa Oulun keskustassa unten maille heti kello 20 jälkeen. Muut olkoot hiljaa!
Kolumni