"Nyt on tutkittua tietoa siitä, että kaikki tiet eivät vie Roomaan", Oulun yliopiston klassillisen arkeologian lehtori Eero Jarva toteaa pilke silmäkulmassaan. Hän johtaa oululaista tutkimusryhmää, joka vietti kuluneen kesän Rooman pohjoispuolella sijaitsevalla Crustumeriumin arkeologisella alueella antiikinaikaista tietä tutkien.
Oululaiset löysivät vastauksen siihen, mikä Trincea Viariaksi kutsuttu, alueen läpi kulkeva notkelma on alunperin ollut. Siitä oli Italiassa esitetty kaksi kilpailevaa näkemystä: joko kysymyksessä olivat kaupungin puolustusrakennelmat tai sitten nykyisen peltotien kohdalla oli ollut kulkuväylä jo muinaisina aikoina.
Kesän kenttätöiden aikana kävi selväksi, että kysymyksessä todella on tie. Arkeologit ovat löytäneet monta tiekerrosta, joista vanhin saattaa olla peräisin noin 2 500 vuoden takaa.
"On suhteellisen varmaa, että yksi kerroksista on 200-300-luvuilta eKr., mutta vanhimman osalta ajoitus on vielä auki", kaivauksia tehnyt arkeologian opiskelija Juha Tuppi kertoo. Hän arvelee, että vanhin kerros voisi olla peräisin vuoden 550 eKr. tietämiltä.
Mahdollisesti kauppareitti
Koska tutkimus on kesken, tekijät eivät esitä lopullisia näkemyksiä sen enempää tien iästä kuin käyttötarkoituksestakaan. He kuitenkin arvelevat, että tie olisi toiminut kauppareittinä. Se on ehkä kulkenut Vejistä, joka muinoin oli suuri etruskikaupunki, Campanian maakuntaan.
Jarvan mukaan se, että muinaisen tien olemassaolo on pystytty todistamaan, on alueen tutkimuksen kannalta merkittävää. Tien tutkimus liittyy Suomen Akatemian ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaan monivuotiseen hankkeeseen, jossa yhteistyössä Rooman arkeologisen viranomaisen ja Cambridgen yliopiston kanssa tutkitaan muinaisen Crustumeriumin hautoja ja asuinpaikkoja.
Vaikka Jarvan johtaman ryhmän tarkoituksena oli keskittyä nimenomaan jälkimmäisiin, tien kaivamisen "sivutuotteena" on löydetty myös hautoja, tänäkin vuonna kaksi hautaa tien viereltä.
Eikä oululaisten arkeologien ryhmä ollut ainoa, jota hautalöydöt kiinnostivat. Laittoman antiikkikaupan harjoittajat suorittavat alueella jatkuvasti "hankintojaan". Opiskelija Antti Kuusisto tutki viime vuonna noin vuoteen 650 eKr. ajoittuvan haudan, josta on tehnyt pro gradu -työnsä. Hän kertoo, että välillä jouduttiin jopa yöpymään hautojen lähellä, jotta niitä ei päästäisi ryöstämään.
Tuppi ja Kuusisto sekä tutkijakoulutettava Sanna Lipponen ovat kukin olleet paikan päällä useampana vuonna. He kertovat työpäivien sujuneen hikisissä merkeissä parhaimmillaan 35 asteen helteessä.
Työt oli aloitettava aikaisin: majapaikkana toimineesta Suomen Rooman instituutista, Villa Lantesta, lähdettiin kaivauksille aamuisin puoli kuudelta. Kenttätöissä oltiin kahdeksan tuntia päivässä. "Paitsi jos oikein jännäksi meni, saatettiin olla 12 tuntiakin."
Mahtava tilaisuus
Kenttätyöt on näiltä osin saatu päätökseen, mutta ensi vuonna mennään vielä tekemään paikan päälle jälkitöitä. Jos rahoitukselle saadaan jatkoa, myös kaivauksia on tarkoitus jatkaa.
"Opiskelun kannalta tämä projekti on ollut mahtava tilaisuus. Kovin usein ei pääse tekemään tutkimusta ulkomaille", pro gradu -työnsä Crustumeriumista tehnyt Tuppi sanoo. "Eikä näitä asioita pysty oppimaan kirjoista lukemalla."
Kaivauksista on ollut suurta hyötyä tutkimuksellisesta näkökulmasta, mutta se ei ole ainoa. "Kun on tehty tutkimusta, on samalla pystytty suojelemaan arkeologista kulttuuriperintöä", Jarva korostaa.