Tuoreen tutkimuksen mukaan 7-vuotiaista oululaislapsista 16,7 prosenttia on ylipainoisia. Heistä lihavia, eli painoindeksiltään yli kolmenkymmenen, on vajaa kolmasosa.
"Lievä ylipaino ja sitkeästi myöskin lihavien osuus lisääntyy", kertoo tutkija ja ravitsemusterapeutti Marja Vanhala.
Oulun liikuntalääketieteellisen klinikan, yliopiston, sosiaali- ja terveystoimen sekä Oysin yhteistutkimuksessa tutkittiin vajaan tuhannen ekaluokkalaisen kasvukehitystä, ruokailutottumuksia ja liikunnallisia taipumuksia.
Lasten vanhemmat vastasivat paperikyselyyn, jossa kartoitettiin myös perhesuhteiden vaikutusta painoon.
Lievään ylipainoisuuteen ja selkeään lihavuuteen johtavat riskitekijät poikkesivat toisistaan jonkin verran, mutta yhteisiä nimittäjiäkin löytyi:
Vanhempien ylipaino ja mahan syöminen usein liian täydeksi altistavat ylipainolle. Perinteiset käsitykset television liiallisen katselun vaikutuksista vaikuttivat tutkimustulosten mukaan pätevän.
Tutkimuksessa paljastui myös ennalta-arvaamattomia tuloksia. Jälkiruokien tarjoaminen näyttikin usein suojaavan lasta lihavuudelta sen sijaan, että se olisi nostanut lapsen painoa.
"Olemme miettineet, mistä se mahtaisi johtua. Voi olla, että perheissä, joissa tarjotaan jälkiruokia, aterioiden suunnittelu on muutenkin järkevämpää", Vanhala sanoo.
"Toisaalta voi ajatella, että jos ruoan jälkeen saa pienen makean, pääruokaa ei tee mieli ottaa liian suurta annosta."
Jälkimmäinen teoria sopisi yhteen myös sen havainnon kanssa, että mahan liian täydeksi syöminen oli yksi suurimmista ylipainoisuuden riskitekijöistä.
Vanhala kertoo, että Oulun tilastot ovat valtakunnallista tasoa, isoja eroja muuhun maahan ei ole. Tutkija painottaa jokapäiväisen ulkoleikkimisen tärkeyttä.
Pienet erot
normaalipainoisiin
"Tietokoneet ja dvd:t ovat vähentäneet lasten aktiivista leikkimistä. Järjestettyä liikuntaa on tullut tilalle, mutta ei se riitä korvaamaan päivittäin tapahtuvaa tuntien ulkona juoksentelua ja puuhailua."
"Ja jos ajatellaan yhteiskuntaa, niin ei kaupungista lähdetä metsään rymyämään ja rakentamaan majoja."
Kyselytutkimuksissa on kuitenkin Vanhalan mukaan vaikea löytää kaikkia syitä ylipainoisuuteen. Saman verran liikuntaa harrastavista ja ruokaa syövistä lapsista toinen voi olla ylipainoinen, toinen ei.
Onkin loppujen lopuksi pienestä kiinni, kenellä kiloja alkaa kerääntyä. Vanhemman arvio lapsen aktiivisuudesta näyttikin olevan parempi barometri lihavoitumisriskistä kuin liikuntaharrastusten määrä.
"Joku sata kaloriakin päivässä liikaa kerryttää vuositasolla suuria määriä. Näitä pieniä eroja on vaikea selvittää. Ylipainoisissa perheissä kun ei tutkimusten mukaan jatkuvasti syödä ranskanperunoita tai karkkia ja muuta, eikä välttämättä normaaliperheitä useammin."
Lasten ja nuorten ylipaino tulee Vanhalan mielestä lisääntymään, jos asialle ei tehdä jotain.
"Jos ajatellaan mainosmaailmaa ja kulttuuria yleensä, syöminen ja nimenomaan herkuttelusyöminen on esillä. Kun pienenä jo opitaan syömään väärällä tavalla, sitä on vaikea myöhemmin muuttaa."