Oulun yliopiston opetus on rankattu kansainvälisesti huipputasoiseksi. Eikä kummakaan. Onhan esimerkiksi paljolti juuri sen varaan rakennettu Nokian kaltaisen suomalaisen huippuyrityksen maailmanluokan menestystarinaa.
"Oululainen huippuosaaminen on varmasti kelvollinen vientituote. Siksi sille voitaisiin asettaa myös kohtuullinen hintalappu", arvioi Oulun yliopisto rehtori Lauri Lajunen.
Rehtori Lauri Lajunen koskettaa suomalaisen korkeakoululaitoksen ja yliopistomaailman yhtä kuumaa perunaa: ulkomaalaisten opiskelijoiden opetuksen muuttamista maksulliseksi.
Oulun yliopistossa keskimääräisen tutkinnon hinta on noin 55 000 euroa. "En näe, että ryhtyisimme mitenkään rahastamaan tutkinnoilla", vakuuttaa 1 000-2 000 euron haarukkaan ulkomaalaisen opiskelijan lukukausimaksua mielessään asetteleva Lauri Lajunen.
Rehtorin kohtuulliseksi katsoma lukukausimaksu nostaisi ulkomaalaisille opiskelijoille soveltuvien kaksi-kolmivuotisten ohjelmien kustannukset parhaimmillaankin vain muutamiin tuhansiin euroihin.
"Sen verran alhainen se olisi, ettei se uskottavasti karkottaisi ulkomaalaisia opiskelijoita Suomesta", hän näkee.
Maailmassa koko ajan yleistyvä käytäntö mahdollistaisi kansainvälisten opetusohjelmien laatimisen ja avaisi myös niiden markkinoinnin. Lukukausimaksun myötä Suomi päin vastoin imisi nykyistä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita, Lauri Lajunen uskoo.
Poliittinen keskustelu
väistämättä edessä
Lauri Lajusen mukaan suomalaiset yliopistot ovat vankkoja kansainvälisiä toimijoita ja tietävät kyllä millaista kysyntää maailman koulutusmarkkinoilla esiintyy. Mahdollisuutta ei vain kyetä käyttämään hyväksi, sillä Suomen lainsäädännön vuoksi ulkomaalaisilta opiskelijoilta ei saa periä lukukausimaksuja.
Koska maksullinen opetus kuitenkin yleistyy maailmassa Euroopan maita myöten, myös Suomessa ajaudutaan Lauri Lajusen mielestä päättämään asiasta, "kunhan täällä käydään ensin asiasta kansallinen poliittinen keskustelu".
Hänestä on ymmärrettävää, ettei suomalaisten opiskelijoiden tavoin lukukausimaksua peritä jatkossakaan EU-maiden kansalaisilta: "Mutta kauempaa tulevat opiskelijat voisivat kyllä kantaa kortensa kekoon heille suunnattavan opetuksen räätälöimisestä ja toteuttamisesta."
Epäilijöille Oulun yliopiston rehtori vastaa heti, "ettei ulkomaalaisista opiskelijoista edes uneksita yliopistojen talouden paikkaajia, vaan peittämään vain juuri heille järjestettävän englanninkielisen opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen kustannuksia".
Tietysti suomalaiset yliopistot hyötyisivät myös itse parantuvista toimintamahdollisuuksistaan; kansainväliset opetusohjelmat verkottaisivat niitä nykyistä tehokkaammin ulkomaille ja toisivat tietysti enenevästi kansainvälisiä opiskelijoita.
"Pysyisimme nykyistä paremmin mukana kansainvälisessä kehityksessä ja syrjäytymisen vaara tykkänään haihtuisi", Lauri Lajunen perustelee.
Lisärahoitus
toisi myytävää
Vaikka Oulun yliopisto on kansainvälisten arvioidenkin mukaan tehokkaasti verkottunut huippuyliopisto, Lauri Lajunen ei ole tyytyväinen.
Englanninkielisen opetuksen tarve ja kysyntä kasvaa koko ajan, mutta Oulun yliopistolta puuttuvat määrärahat kansainvälisen opetuksen järjestämiseen. "Yliopiston perusbudjetti kattaa vain suomalaisille opiskelijoille mitoitetut tutkintotavoitteet", Lauri Lajunen valaisee ongelmaa.
Kansainvälisten tutkintoon johtavien opetusohjelmien markkinointi on todellinen ongelma yksinkertaisesti jo siksi, että rehtorin mukaan "sitä on niin äärettömän vähän".
Jos resursseja vain olisi, Oulun yliopisto rakentaisi kansainvälisiä opetusohjelmia, laatisi niistä esitteitä ja mainostaisi niitä nykyaikaisesti netissä: "Tulkaa Ouluun opiskelemaan kaksivuotiseen maisteriohjelmaan tai kolmivuotiseen bachelor-ohjelmaan."
"Näin ne muut tekevät", Lauri Lajunen pelkistää.