Nuottasaaren tehdasalue Oulussa sijaitsee aivan kaupungin keskustan ja asuinalueiden tuntumassa. Kun sellutehdas työntää hajuaan taivaalle, se on ongelma kaupunkilaisille, turisteille sekä tehtaalle itselleen.
StoraEnso ansaitsee kiitoksen siitä, että se on vihdoin ottanut ratkaisevan askeleen hajuhaittojen vähentämiseksi. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt ovat nyt noin kymmenesosa siitä, mitä ne olivat 1980-luvun lopulla. Pian käyttöön otettavan järjestelmän luvataan vähentävän päästöjä 90 prosentilla nykytilasta.
Hajua ei voi arkistoida eikä oikein tilastoidakaan, joten 1980-luvun tilanne on vain muistitietojen varassa. Silloin Oulussa asuneet muistavat, että sopivalla tai pikemminkin sopimattomalla tuulella pistävä haju oli väliin sietämätön.
Sen jälkeen tilanne on parantunut, mutta täysin ei hajuhaitoista ole päästy eroon. Yhä vieläkin pahantuoksuinen pilvi on saattanut lehahtaa asutuksen päälle, ja haisevan kaupungin maine on elänyt sitkeästi.
Kyse on ollut pikemminkin kaupunkilaisten viihtyvyydestä ja Oulun imagosta kuin terveydestä; nämä yhdisteet erottuvat nenään hyvinkin pieninä pitoisuuksina. Mutta kun Oulu koettaa houkutella osaajia kaupunkiin vetoamalla muun muassa hyvään elämisen laatuun, putoaa noilta puheilta uskottavuus sillä hetkellä, kun teknologiakaupungin kaduilla leijuu sellutehtaan haju.
Tällaisia asioita on vaikea mitata rahalla, eivätkä lakipykälätkään velvoita tehdasta vähentämään päästöjä, jotka jo ovat viranomaisten sallimien rajojen alapuolella. StoraEnso on kuitenkin nyt Oulussa tehnyt 3,3 miljoonan euron investoinnin, jonka tarkoituksena ei ole tuottavuuden lisäys, vaan hajuhaittojen ratkaiseva vähennys.
Se osoittaa yhtiön sitoutumista Ouluun, mikä on erittäin hyvä asia. Paha haju on haitannut myös yrityksen imagoa, mutta varmaa on, että tässä tapauksessa oululainen ei usko, ennen kuin haistaa tai on haistamatta. Lupauksia muistetaan kuullun ennenkin.
Täysin hajutonta sellutehdasta ei ole olemassa, eikä sitä synny nytkään. Päästöjen pitäisi silti olla selvästi nykyistä pienempiä ja niiden pitäisi tuntua selvästi nykyistä suppeammalla alueella. Näistä lupauksista tehdas toivottavasti pystyy pitämään kiinni, kunhan järjestelmä alkaa lokakuussa toimia. On kohtuutonta odottaa tehtäväksi asioita, joita ei nykytekniikalla saada aikaan eli täyttä hajuttomuutta. Silti tämä puheenaihe olisi jo korkea aika saada Oulussa haudatuksi historiaan toteamalla, että asiat ovat kunnossa.
paakirjoitus@kaleva.fi