Ou­lu­lai­nen Oskari Lai­ti­nen, 17, toipui yli­kun­nos­ta ja suuntaa EM-ki­soi­hin – "Hen­ki­lö­koh­tai­nen ta­voit­tee­ni on, että voit­tai­sin omat ot­te­lu­ni"

Oskari Laitinen harjoittelee kymmenen kertaa viikossa. Nuorukainen viettää suuren osan vapaa-ajastaan Nallisportin squash-kentillä.

Kuva: Pekka Peura

Oskari Laitinen kärsi alkukeväästä ylikunnosta. Ammattilaiseksi tähtäävä oululainen hakee menestystä seuraavaksi alle 17-vuotiaiden EM-joukkuekisoista.

Kisalippu oli jo leimattuna. Oskari Laitinen oli valittu Suomen maajoukkueeseen huhtikuussa Prahassa käytäviin alle 19-vuotiaiden EM-kisoihin.

Kaikki ei kuitenkaan ollut kunnossa. 16-vuotias oululainen tunsi olonsa omituiseksi kuukausi ennen kisoja.

Lepo ei auttanut palautumisessa. Syke kohosi epätavallisiin lukemiin pelkästä kävelystä.

Lääkärin diagnoosi oli tyly: Laitinen kärsi ylikunnosta. Samalla hän sai heittää hyvästit Prahan EM-näyttämöille.

– Treenasin paljon ja harjoitukset sujuivat hyvin. Halusin vain treenata enemmän ja enemmän. Jossain vaiheessa tuli stoppi, Laitinen kertoo.

Ylikunto pakotti Laitisen kolmen viikon lepotauolle.

Se oli kova paikka nuorukaiselle, joka on kasvanut maila kädessään. Laitinen makasi jo vauvana kentän laidalla turvakaukalon syleilyssä. Mailan hän sai käteensä ensimmäistä kertaa kolmevuotiaana.

Laitinen malttoi mielensä ja lepäsi kolme viikkoa perusteellisesti.

Hötkyilyyn ei ollut varaa, sillä horisontissa häämöttivät kauden pääkisat, toukokuussa Eindhovenissa pelattavat alle 17-vuotiaiden EM-joukkuekilpailut.

– Aika tuntui pitkältä, mutta halusin satsata alle 17-vuotiaiden kisoihin. Tauon jälkeen motivaatio harjoitteluun oli korkealla.

Laitinen muodostaa Suomen joukkueen yhdessä Ville Ruismäen ja Roosa Joutsen kanssa.

Oululaisen avausottelu on ohjelmassa 9. toukokuuta.

– Olen lähellä sataprosenttista kuntoa. Olen pystynyt tekemään kunnon treenejä.

Laitisen mukaan joukkueen menestysmahdollisuuksia on hankala arvioida.

– Jos kaavio on suotuisa, voimme mennä vaikka kuinka pitkälle. Henkilökohtainen tavoitteeni on, että voittaisin omat otteluni.

Oma suoritus ei jää kiinni ainakaan turhasta jännityksestä. Laitinen osallistuu juniorien EM-joukkuekilpailuihin jo neljättä kertaa.

Eindhovenin tuntemattomat squashkopit sen sijaan tuottavat päänvaivaa. Jokainen kenttä on aina hieman erilainen.

– Squashissakin on kotikenttäetu. Kentissä voi olla isojakin eroja. Ennen peliä täytyy ottaa tuntumaa, kuinka korkealle ja kuinka kovaa pitää lyödä.

Laitinen on kuulunut jo vuosikaudet Suomen juniorien terävimpään kärkeen. Tästä osoituksena on juniorisarjoista voitetut viisi SM-kultamitalia.

Palkintokaappiin on tarttunut myös miesten SM-pronssi.

– Miesten pelien jälkeen on helpompaa pelata junnuissa, kun peli hidastuu. Silloin voin hallita peliä paremmin.

Laitinen asetti pari vuotta sitten tavoitteeksi, että kaupungissa ei enää muutaman vuoden päästä olisi häntä itseään kovempaa pelaajaa.

Nyt tavoite on lähes täytetty.

– Täällä on vielä kovia vastuksia, mutta kaikki ovat voitettavissa.

Oikealla kädellä lyövä Laitinen laskee vahvuudekseen pelinlukutaidon ja peruslyönnit. Kesäharjoittelussa pääpaino on peruskunnon ja nopeuden parantamisessa.

Tulevaisuudentavoitteena on hakata palloa ammattilaisena.

Kevään ylikuntoakin voi lopulta pitää positiivisena kokemuksena matkalla huipulle.

– Tiedän nyt, että minun pitää rytmittää harjoittelu ja lepo paremmin.