Mikko Lankinen Trio, tänään
perjantaina ja huomenna lauantaina 12. huhtikuuta ravintola Gloriassa, Torikatu 21, Oulu.
Oulu
"Minä vaan tunnen lavalla oloni kotoisaksi", perustelee oululainen Mikko Lankinen.
Puhe on siitä, mikä saa miehen kapuamaan lavalle, oli kyse trubaduurikeikasta, duosta, triosta, bändistä tai solistina olosta. Viimeksi mainittuna hän tekee keikkaa esimerkiksi progressiivisen pop-rock-yhtyeensä Scenery Channelin kanssa, mutta tänä iltana hänet nähdään lavalla Mikko Lankinen Triona.
"Jos keikoista on kulunut jonkin aikaa, niin täytyy myöntää, että sormia alkaa syyhytä. Ja jos ei muuten pääse lavalle, niin soittelen omaksi huvikseni ja treenin vuoksi kotona", hän naurahtaa.
Vasta 24-vuotias Lankinen on ehtinyt keikkailla enemmän ja vähemmän tosissaan jo 15-vuotiaasta lähtien. "Kävin yläasteella musiikkiluokkaa ja kirjoitin ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta, ja jo sieltä löytyi soittokavereita. Oulussahan on oikeastaan niin pienet piirit, että jokainen soittaja tuntee toisensa, ainakin jollakin tavalla", toteaa tämä nuori musamies, joka on joskus sotkettu siihen toiseen musamieheen eli Laika & The Cosmonauts -yhtyeen perustajakitaristi Mikko Lankiseen.
"Joskus nimeni yhteyteen on kirjoitettu: Mikko ´ei se Laika´ Lankinen. Henkilökohtaisesti emme ole koskaan toisiamme tavanneet", hän virnuilee.
Kun sympaattisen oloinen Mikko Lankinen ryhtyy laulamaan, ei aivan heti mielleyhtymä liitä ääntä kotoisiin solisteihimme, vaan vivahdus vie maan rajojen ulkopuolelle. Useaan kertaan mies on kuullut vertailuja esimerkiksi Jon Bon Jovin suuntaan, joka sinällään ei välttämättä ole paha asia. Mutta laulusta kaikki oikeastaan aikoinaan lähtikin.
"Muistan, miten ala-asteen opettajani ehdotti, että minun kannattaisi liittyä kuoroon. Ja sitten pääsinkin Ynnin poikakuoroon, ja vasta lukion puolella kuorohommat väistyivät rokkitouhun tieltä."
Lankinen tekee nykyisin suhteellisen paljon keikkaa joko yksin tai muiden kanssa. Esimerkiksi hänen omaa nimeään kantava bile- ja coverbändi Mikko Lankinen Band tulee pyydettäessä vaikkapa häihin. Biisilista on laaja, mutta humppapuolelle ei kajota. Settilista on pullollaan nimenomaan ulkomaista pop- ja rock-osastoa, mutta on joukossa kotimaistakin, esimerkiksi Aki Sirkesaloa.
Omia biisejä soittavassa Scenery Channelissa Mikko laulaa, mutta toisessa bändissä, Starlevelissä, hän näppäilee bassoa.
"Bassohan on ihan mahtava soitin, tykkään soittaa sitä, oikeasti. Sillä pystyy hallitsemaan biisin rakenteita eli eri osia ja liidaamaan osasta toiseen. Ylipäätään mielestäni on paljon helpompaa laulaa soittimen kanssa kun ilman", sanoo monilahjakkuus, joka vaihtaa akustisilla trubaduuri- tai duokeikoilla soittimensa kitaraan.
Lankinen opiskelee Oulun yliopistossa markkinointia ja kansainvälistä yritysviestintää pääaineenaan englantilainen filologia. Kiinnostus englannin kieleen juontaa juurensa Mikon vanhemmista.
Hänen isänsä on pastori, jota perhe on seurannut mukana lähetystyöhön ulkomaille. Esimerkiksi kolme vuotta kului Botswanassa, eteläisessä Afrikassa, missä lapset kävivät englanninkielistä luokkaa.
"Mutta musiikkiala minua kiinnostaa eniten, tavalla tai toisella. Aika näyttää, miten tässä käy", Lankinen tuumaa.