Ou­lu­lai­nen maalasi Edel­fel­tin teoksia

Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 Suomen paviljonki oli tulvillaan taidetta seiniä ja kattoa myöten. Sisätilaa friisinä kiertävistä panneau-maalauksista oli yksi Suomen osaston organisaattorin, Albert Edelfeltin (1854-1905) Näköala Haikon yli (1899).

Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 Suomen paviljonki oli tulvillaan taidetta seiniä ja kattoa myöten. Sisätilaa friisinä kiertävistä panneau-maalauksista oli yksi Suomen osaston organisaattorin, Albert Edelfeltin (1854-1905) Näköala Haikon yli (1899).

Samojen aikojen kirjeissään äidilleen Edelfelt valitti jatkuvaa kiirettä monien töittensä takia. Edelfelt ratkaisi aikaongelmia vanhojen mestarien tapaan. Nuoret apulaiset saivat tehdä työt, mestari viimeisteli ja signeerasi.

Kirjassa Edelfelt - Matkoja, maisemia ja naamiaisiaVille Lukkarinen viittaa Edelfeltin elämäkerran kirjoittaja Bertel Hintzen tietoihin, joiden mukaan Näköala Haikon yli -maalauksen avustajana on ollut Sigrid Lehrbäck.

Teos on toisinto samannimisestä teoksesta. Hintze sanoo toisintoa koristeelliseksi. Kumpikin maalattiin Haikossa syyskesällä 1899, jälkimmäinen Teollisuushallituksen tilauksesta Suomen paviljonkiin maailmannäyttelyyn.

Maalaukset poikkeavat siten, että jälkimmäisessä yläreunan metsämaisema avautuu salmiksi. Lukkarinen tulkitsee avautumisen väyläksi maailmaan, modernin teollisuuden ja ulkomaanmerenkulun symboliksi.



Avustajana aikaisemminkin


Mutta Sigrid Lehrbäck avusti Albert Edelfeltiä jo 1897. Edelfelt maalasi kenraalikuvernööri, kreivi P. Suvalovin muotokuvaa Varsovassa ja Pariisissa keväällä 1897. Hintzen mukaan teos "viimeisteltiin Helsingissä syks. 1897 neiti Sigrid Lehrbäckin avustaessa".

Sigrid Lehrbäck avusti Edelfeltiä myös keisari Nikolai II:n muotokuvan toisinnon tekemisessä. Työn oli tilannut Suomen Senaatti ja Hintzen mukaan "on maalannut pääasiallisesti nti Sigrid Lehrbäck kev. 1898 Ateneumissa(...)" Maalaus on vuodesta 1921 lähtien ollut Kansallismuseossa Helsingissä.



Vähän tunnettu


Sigrid Lehrbäck (1876_1923) oli kotoisin Oulusta. Hänen isänsä oli lastinmittaaja Anders Lehrbäck ja äitinsä Margareta Suutari.

Lehrbäck opiskeli 1890-luvun lopussa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Taideteollisessa keskuskoulussa sekä Pariisissa. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1899-1907. Näyttelyarviot ovat myönteisiä: "viehättäviä akvarelleja", "teknisesti taitavia", "lumilakeuksien väripintoja".

Lehrbäck toimi opettajana 1900-18 Taideteollisessa keskuskoulussa, mutta sairaus keskeytti uran. Hän avioitui 1914 Gustav Valdemar Lehtisen kanssa ja heillä oli adoptiolapsi.

Lehrbäckin teoksista tiedetään vähän. Suomen Käsityön Ystävät osti 1908 taiteilijan suunnitelmapiirroksia. Ateneumin kokoelmiin kuuluu maalaus Ateneumin kuvanveistosali. Lehtiarvioiden kuvaamista teoksista ei liene enempää tietoja.



Edelfeltin löytö


Ernst Nordströmin Svenska Presseniin kirjoittaman muistokirjoituksen mukaan Albert Edelfelt oli kiinnittänyt huomiota Sigrid Lehrbäckin kykyihin ja kannustanut häntä.

Nordström mainitseekin Lehrbäckin huomattavimpina teoksina Nikolai II:n muotokuvan ja Haikon ulapan Pariisin maailmannäyttelyä varten.

Taidemaalari Väinö Hämäläisen (1876-1940) lahjoituskokoelma Kuvataiteen keskusarkistolle sisältää ryhmävalokuvan, jossa on yhtenä Sigrid Lehrbäck. "Suomen Taideyhdistyksen Maalaus-Atelierin" henkilöistä viehättävä Sigrid Lehrbäck seisoo ylärivissä oikealla.