Olisiko neljä vuosikurssia käyneen kandidaatin ollut tunnistettava 72-vuotiaan rovaniemeläismiehen vatsakivut sellaisiksi, että hän olisi konsultoinut niistä takapäivystäjää tai lähettänyt potilaan suoraan Lapin keskussairaalan kirurgiseen yksikköön.
Tämän asian selvittämiseksi Rovaniemen käräjäoikeus istui tiistaipäivän jutussa, jossa oululaista naislääkäriä syytetään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta. Päätös jutussa annetaan todennäköisesti heinäkuun alussa.
Rovaniemen terveyskeskuksessa heinäkuussa 2004 terveyskeskuslääkärin sijaisena toiminut melko kokematon kandidaatti määritteli vatsakipuja tunteneen ja vuorokauden aikana toistamiseen päivystykseen hakeutuneen miehen tilan ummetukseksi, antoi hänelle ulostuslääkettä ja lähetti miehen kotiin.
Seuraavana yönä kotiinsa kuolleella miehellä todettiin ruumiinavauksessa erittäin harvinaislaatuinen ohutsuolen kiertymä. Se oli johtanut suolen kuolioon, keuhkokuumeeseen ja hänen tukehtumiseen mahanesteisiinsä.
Lääkäri kiisti häntä koskevan syytteen ja korvausvaatimuksen. Hänen mielestään potilaan oireet eivät olleet niin hälyttäviä, että niistä olisi ollut syytä konsultoida takapäivystäjää tai lähettää miestä jatkohoitoon.
Lääkärin mukaan potilaan yleiskunto oli kohtalainen, hän kertoi vatsansa arkuudesta vasta lääkärin kysyttyä sitä ja hän ei ollut ulostanut kolmeen päivään. Potilas oli kertonut lääkärille käyneensä edellisenä iltana päivystyksessä, mutta häntä tutkineen lääkärin lausuntoa ei ollut ehditty kirjata potilastietoihin.
Laboratoriotutkimusten tulokset olivat normaalit eivätkä selittäneet vatsakipujen syytä.
Diagnoosissaan ummetukseen päätynyt lääkäri vetosi siihen, että vatsavaivat ovat salakavalia, lääkäritkin ovat ihmisiä ja hänellä eivät tiedot ja kokemus sillä hetkellä riittäneet enempään. Syytetyn puolustusasianajaja Liisa Kiviranta vetosi siihen, ettei kandidaatilta voida vaatia kokeneen ammattilaisen osaamista eikä tasoa.
Vastakkaisia todisteluja
Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta saadussa lausunnossa pidettiin potilaan oireita sellaisina, että ne niiden olisi pitänyt johdattaa syytetyn ajatukset mahdolliseen "vatsakatastrofiin" ja potilas olisi pitänyt toimittaa jatkohoitoon kirurgian yksikköön nopeaa leikkausta varten.
Syytetyn toiminta ei ole lausunnon mukaan ollut kaikissa suhteissa asianmukaista ja olisi tapahtunut hoitovirhe. Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, olisiko jatkohoitoon saattaminen pelastanut potilaan hengen koska, suolikiertymän operaatiossa on monia komplikaatiomahdollisuuksia.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen asiantuntijalääkärinä käyttämä alan huippuspesialisti, professori Eero Kivilaakso todisti, että suolikiertymän tunnistamiseen ei pysty kokeneinkaan lääkäri. Kun kyseissä tapauksessa oli olemassa kuitenkin selvät vaaran merkit, potilas olisi pitänyt lähettää jatkohoitoon.
Nurmijärvellä vuosikymmeniä terveyskeskuslääkärinä ollut Tenho Suomela ei asiakirjojen perusteella nähnyt, että tilanteessa olisi ollut vaaran merkkejä.
"Nuori lääkäri on tehnyt parhaansa, eri asia on sitten, että diagnoosi oli väärä."
Lääkäri ei tutkinut riittävästi
Potilas hakeutui päivystykseen vatsakipujen vuoksi 6.7.2004 ja sai särkylääkettä. Koska se ei juurikaan helpottanut kipua, potilas hakeutui uudelleen päivystykseen vuorokauden sisällä.
Syytetty lääkäri teki hänelle tutkimuksen ja päätyi siihen, että potilaalla on ummetus. Potilas sai ulostuslääkkeen ja hänet passitettiin kotiinsa, jossa hän seuraavana yönä kuoli.
Syytetty ei konsultoinut tapauksesta takapäivystäjää eikä lähettänyt häntä jatkohoitoon, koska ei nähnyt siihen mitään syytä.
Potilaan omaiset vaativat syytettyä ja Rovaniemen kaupunkia korvaamaan vainajan hautauskulut 6496 euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikulut.
Päätös jutussa annetaan heinäkuun alussa.