Ou­lu­lai­nen kuvaaja Juha Pent­ti­nen am­men­taa teok­siin­sa vai­kut­tei­ta poh­joi­ses­ta my­to­lo­gias­ta ja tie­teis­fik­tios­ta – "Koen tai­tee­ni kur­kis­tuk­se­na toiseen maail­maan"

Juha Penttisen teokset ovat useimmiten digitaalisesti muokattuja ja symmetrisillä kuvioilla leikitteleviä maalauksia.

Juha Penttisellä on käsissään Oritkari 303 -niminen teos.
Juha Penttisellä on käsissään Oritkari 303 -niminen teos.
Kuva: Pekka Peura

Luontokuvista taidetta tekevä oululainen Juha Penttinen ehdottaa tapaamispaikaksi Oulujoen pappilaan johdattavaa koivukujaa.

Paikka on merkityksellinen Penttiselle muun muassa siksi, että hän juhlisti pappilassa häitään vuosi sitten.

Lisäksi paikka on hyvin kuvauksellinen.

Toden totta: keltaisena hehkuva syksyinen koivukuja saa paikalle tulleet miltei haukkomaan henkeään. Samalla se johdattaa ajatukset ikään kuin johonkin toiseen todellisuuteen. Vaikutelma vain vahvistuu, kun Penttinen itse asettuu kuvattavaksi keskelle kujaa käsissään Oritkari 303-niminen teos.

Arvatkaapa vain, mistä polykarbonaatille tulostetun teoksen kuva-aihe on peräisin.

Teoksen pohjana on ollut Penttisen ottama kuva auringonlaskusta Hailuodossa.

– Taulu oli yksi pääteoksista viimevuotisessa näyttelyssäni Heijastuksia – Reflections. Siinä myyttiset ulottuvuudet olivat vallanneet Oulun kaupunginosia.

Juha Penttisen kuvissa luonto näyttäytyy harvoin, jos koskaan ”luonnolliselta” itseltään. Hänen teoksensa ovat useimmiten digitaalisesti muokattuja ja symmetrisillä kuvioilla leikitteleviä maalauksia.

– Useat niistä ovat saaneet vaikutteita pohjoisesta mytologiasta. Kansalliseepos Kalevala, venäläinen kansanmytologia ja muiden pohjoismaiden tarustot ovat merkittävä lähde teosteni maailmalle.

Myös tieteisfiktio, erityisesti Neuvostoliiton aikainen scifi on kiinnostanut Penttistä pitkään.

Penttisen mukaan hänen omien teostensa maailma onkin usein dystooppinen, ja teosten kuvaama todellisuus on enemmän tai vähemmän vinksahtanut. Teoksiaan hän pitää esittävän ja abstraktin taiteen välimuotona.

– Pohjimmiltaan otan niillä kantaa luonnon puolesta.

Penttinen tekee digitaalisten maalausten ohella myös ”perinteisempiä” maalauksia sekä niiden lisäksi muun muassa sarjakuvia, lyhytelokuvia, musiikkivideoita ja muita audiovisuaalisia tuotantoja.

– Ainoastaan laulaminen ei luonnistu, monitaiteilija naurahtaa.

Psykiatrisella akuuttiosastolla hoitajana työskentelevä Penttinen ammentaa aineksia taiteeseensa myös ammattinsa arjesta.

Esimerkiksi elokuisilla Muusajuhlilla Penttinen esiintyi sanataiteilijana lausumalla dokumentaarisia runoja, jotka pohjautuivat dementiaan sairastuneen miehen ajatelmiin.

– Seuraava sanaa ja kuvaa yhdistelevä teokseni voisi liittyä psykoosiin.

Puolivälinkankaalla varttunut Penttinen aloitti taiteilunsa jo ennen kouluikää piirtämällä kavereidensa kanssa sarjakuvia. Innostus lyhytelokuviin syttyi vain vähän myöhemmin, kun esimerkkiä näyttivät vhs-videokameran käsiinsä saaneet ”isot pojat”.

Ensimmäiset oman kaveripiirin tekeleet olivat lähinnä lyhyitä sketsejä sekä kauhua, scifiä ja komiikkaa sisältäneitä leffapätkiä.

Vähän ennen vuosituhannen vaihdetta Penttinen oli perustamassa Acid Cinema -taiteilijakollektiivia, jonka lähtökohtana oli tuottaa ja levittää lyhytelokuvaa siinä missä muutakin taidetta hauskanpidon periaatteella.

Kulttimaineeseen nousseen ryhmän tuotoksia esitettiin esimerkiksi festivaaleilla ja MoonTV-kanavalla.

Acid Cinema on Juha Penttisen mukaan olemassa yhä, jos kohta ”aika löyhästi”.

– Mitään uudempaa tuotantoa siltä ei ole tulossa, ja itsestäni tuntuu hyvältä tehdä nykyään tällaista vakavampaa juttua.

Ei siis ehkä kannata odottaa ihan heti valmistuvaksi edes sitä Mannerheim-elokuvaa, jota Acid Cinema alkoi suunnitella kymmenkunta vuotta sitten eräiden melko nimekkäiden suomalaistekijöiden ajauduttua rahoitusvaikeuksiin samannimisen projektinsa kanssa.

Juha Penttinen

Syntynyt

Oulussa 1976. Asui lapsuutensa ja nuoruutensa Puolivälinkankaalla ja sen jälkeen eri puolilla Oulua. Asuu nykyään Höyhtyällä.

Ammatiltaan psykiatrinen hoitaja.

Opiskellut audiovisuaalista alaa Pikisaaren käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa.

Käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut lyhytelokuvia, musiikkivideoita ja muita audiovisuaalisia teoksia. Tekee myös digitaalisia ja muita maalauksia, sanataidetta, sarjakuvia sekä äänitteiden kansitaidetta.

Näyttelyitä ollut pääasiassa ”matalan kynnyksen paikoissa” kuten asukastuvilla, monitoimitaloissa ja kahviloissa, viime keväänä näyttely Pohjoisessa valokuvakeskuksessa.

Teoksia on parhaillaan esillä Ravintola Luodossa Hailuodossa ja seuraavaksi Hiukkavaaratalossa Oulussa.

Perheessä vaimo ja lapsi.

Harrastaa luonnossa liikkumista, kalastusta, uintia, salibandya ja futsalia. Kuuluu Facebookissa Lassinkallion koulu -nimiseen ryhmään ja on tehnyt sinne videohaastattelun entisestä liikunnanopettajastaan Kalevi ”Kassu” Juntusesta.