Suomen Ratsastajainliiton vuoden ratsastusnuori Josefina Koponen on jo mukana Oulun Ratsastajien hallitustyöskentelyssäkin.
Tässäpä ahkera ja aikaansaava nuori ratsastaja! Eikä pelkästään ratsastaja, sillä kun Josefina Koponen valittiin vastikään Suomen Ratsastajainliiton vuoden ratsastusnuoreksi, perusteluissa mainittiin myös hänen aktiivinen talkootyönsä, into oppia koko ajan uutta, ystävällisyys, tunnollisuus ja avuliaisuus.
Nuori vaikuttaja osallistuu lisäksi seuransa eli Oulun Ratsastajien hallitustyöskentelyyn.
Haastattelupäivänä Josefina Koponen on aloittelemassa tallihommia 14-vuotiaan Palee-tammansa kanssa. Koulutyöt on jo tehty ja etäkoulun aikaan tallille saattaa ehtiä normaalia aiemmin. Kyytiapua ei tarvitse olla vailla, sillä Karjasillalla asuva hevostelija polkaisee Äimärautiolle kätevästi pyörällä.
Vuoden Koposen huomassa asustellut Palee on hänen ensimmäinen oma hevosensa, sillä aiempi ratsu oli siskon kanssa yhteinen.
– Tosi kiltti ja aika utelias, ratsastaja kuvaa hevosta, jota silminnähden kiinnostaa esimerkiksi kuvaajan kamera.
Ken hevosen selässä on viihtynyt, tietää, mistä Josefina Koponen puhuu, kun hän kertoo siitä pienestä jännityksestä, joka on läsnä joka kerta. Jännitys toisaalta kiehtoo, toisaalta pitää ratsastajan keskittyneenä ja valppaana.
– On 500-kiloinen toinen olento, etkä voi täysin päättää, mitä sen päässä liikkuu, ratsastaja selventää.
Koponen viihtyy tallilla joka päivä ja hevosensa selässä jokseenkin päivittäin. Ratsastajana hän on monipuolinen: maastoilua, esteitä ja koulua maneesissa. Siitä voisikin jo päätellä, että häntä kiinnostaa kenttäratsastus, jossa nämä kolme lajia yhdistyvät.
Ja totta. Josefina Koponen pitää erityisesti maastoesteradoista. Varsinaisia kenttäratsastuskilpailuja Pohjois-Suomessa on vain kerran kesässä, jolloin Limingassa ratsastetaan maasto-osuus ja koulu- ja esteradat Oulussa Äimärautiolla.
– Maastoesteet ovat kiinteitä ja se tuo lisäjännitystä. Kenttäratsastuksessa pitää osata vähän kaikkea ja olla kiinnostunut kaikesta. Se vaatii hyvää fyysistä kuntoa ja ratsastajan pitää luottaa hevoseen, Koponen avaa lajia.
Valmentautuminen ja kilpaileminen ovat se juttu nuorelle ratsastajalle, joka haluaa tuntea onnistumisen elämyksiä.
– Kisoissa tuntee adrenaliinin ennen lähtömerkkiä ja tietää, että nyt pitää yrittää kaikkensa. Pitää luottaa hevoseen, että kyllä me tästä selvitään.
Kilparatsastajana oululainen haluaa kehittyä mahdollisimman pitkälle ja päästä kunnolla kokeilemaan, onko kenttäratsastus juuri se oma laji.
Ammattia hän ei ratsastuksesta kaavaile, mutta hevosista kyllä: hevoseläinlääkäriksi, kuuluu selkeä suunnitelma.
Syksyllä Josefina Koponen pääsi mukaan Oulun Ratsastajien hallitukseen. Päätöksentekoon osallistuu kolme juniorijäsentä, joita kuullaan heitä koskevissa asioissa. Koponen halusi päästä vaikuttamaan ja ilmoittautui.
– Kuunnellaan, onko meillä uusia ideoita ja kysytään mielipidettä esimerkiksi juniorivalmennuksista. Olemme kehitelleet toimintaa meille nuorille ja miettineet, miten saisimme ratsastuskoululaisia mukaan junioritoimintaan, nuori päättäjä kertoo uusista avauksista.
– Nyt ratsastuskoululaiset ja ne, joilla on oma hevonen, ovat olleet vähän erillään. Olemme yrittäneet keksiä, miten näin ei olisi.
Ystävällinen ja avulias Koponen on siis aina valmis auttamaan muita. Jutellaanpa tästä vähän lisää.
– Auttelen tallilla, voin laittaa hevosen valmiiksi, jos ratsastaja ei itse ehdi ja voin lähteä treeneihin mukaan.
Josefina Koponen
12-vuotias.
Perheeseen kuuluvat äiti ja isä sekä jo omillaan asuva isosisko Oulussa. Toinen sisko ja veli asuvat Kuopiossa.
Tykkää eläimistä, kotona myös berninpaimenkoira Elli.
Teuvo Pakkalan koulussa kuudennella luokalla. Pitää matematiikasta sekä käsitöistä ja on muun muassa ommellut ratsastusloimen hevoselleen.
Innostui ratsastuksesta 5-vuotiaana, kun sisko ilmoitti alkeiskurssille.
Valmentajat Tiina Porali esteratsastuksessa ja Susanne Orelma-Törmänen kenttäratsastuksessa.
Ratsastuksen lisäksi käy ryhmäliikuntatunneilla.