Ainahan se kiinnostaa, mitä ullakolla lojuu ja seinillä roikkuu. Kun kuuluisa antiikin arvioija tulee kaupunkiin, lähdetään joukolla liikkeelle. Viikonloppuna se tiesi tungosta Pohjankartanoon.
"Jouduttiin tekemään numerosysteemi, ihmisillä oli vaikea pitää itsekuria", naurahtaa toimitusjohtaja Paul Hörhammer huutokauppatalo Bukowski-Hörhammerista.
Kansainvälisesti tunnettu huutokauppatalo arvioi antiikki- ja taide-esineitä Oulussa viikonlopun antiikki- ja keräilymessuilla. Jo lauantaina aamukymmeneltä tarjokkaita oli odottamassa kolmisenkymmentä.
Lauantai-iltapäivään mennessä tutkailtavaksi oli tuotu muun muassa hopeakoruja, leluja, tauluja ja designiä. "Tottakai me toivomme, että löytäisimme täältä jotain hienoa, joka jätettäisiin meille huutokaupattavaksi", Hörhammer kertoo.
"Useampiakin hopeaesineitä oli, joita olisi haluttu ottaa, mutta ihmiset eivät halunneet myydä", hän harmittelee.
Intendentti Maria Ekmanin mukaan oululainen hopea on erityisen kiinnostavaa - etenkin 1700-luvun aikainen. "Täällä on ollut hienoja hopeaseppiä", Ekman kehuu.
Pakettiauto mukana
Pakettiauto Hörhammerilla ja Ekmanilla kuitenkin oli mukanaan. Muutamista tauluista oli sovittu jo etukäteen. Lauantain ja sunnuntain kotikäyntien Hörhammer toivoi tuottavan vielä lisää Helsinkiin vietävää.
Esineitä tutkailtiin sormin näpräämällä ja luupinkin avulla. Oululainen Sami Ikonen kävi työnantajan puolesta näyttämässä espanjalaista reilut 50 vuotta vanhaa hopeista koristelautasta. Sitä epäiltiin kyläsepän työksi.
"Hinnat eivät kiinnosta paljoakaan, vaan se mitä nämä olisivat niin kuin olevinaan", Ikonen kertoo.
Asiantunteva arviointi on paikallaan, sillä kaikki huutokauppiaatkaan eivät tiedä, mitä käsissään pitävät. Ikosella oli mukanaan 150 vuotta vanha pastellityö, joka oli alunperin erehdyksessä myyty kuopiolaisessa huutokaupassa painotuotteena. Lauantaina selvisi, että taulu on noin 500-600 euron arvoinen.
Messujen näytteilleasettajatkin käyttivät Bukowski-Hörhammerin palvelua hyväkseen. Torniolainen Vilho Lehkonen toi katsottavaksi japanilaisen lelun, vanhan kuttaperkkanuken sekä signeeratun Arabian pullomaljakon.
"Vaikka arvioimassa käydään, esineillä on silti oma hinta. Riippuu siitä, mitä asiakas haluaa. Kun kumpikin tulee vastaan, ovat molemmat tyytyväisiä", Lehkonen sanoo.