Eläinlääkärinä Atrian tytäryhtiössä työskentelevä Tuomas Herva pohtii erityisesti eläinten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.
Vuonna 2015 valmistuneessa väitöskirjassaan Herva selvitti eläinten hyvinvoinnin ja naudanlihantuotannon taloudellisen puolen välisiä yhteyksiä eläinten hyvinvoinnin kannusteiden ja esteiden löytämiseksi.
Keskeiseksi jarruksi eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi paljastui eri tahojen voimakkaasti eroavat käsitykset siitä, mitä eläinten hyvinvointi ylipäätään on.
– Toiset painottavat eläimen luonnonmukaista ympäristöä, toiset eläimen terveyttä. Nykynäkemys korostaa myös eläimen kokemusta. Se on ehkä paras lähtökohta, mutta samalla myös ongelmallinen: eläimen kokemuksen mittaaminen ja arviointi on hankalaa.
Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on Hervan mielestä ylipäätänsä enemmän ammattitaito- kuin kustannuskysymys.
– Käytännössä se on kiinni tuottajien pienistä teoista. Mutta tärkeä pointti on se, miten saadaan markkinajärjestelmä ja kuluttajat tähän mukaan eli lisähoukutteita eläinten hyvinvoinnin edistämiseen.
Keminmaassa – tai alun perin Kemin maalaiskunnassa – varttuneen Tuomas Hervan ammatinvalinta oli varsin luonteva.
– Olen kotoisin maatilalta, ja isälläni oli lampaita. Eläinten hoitoon liittyvät asiat vain alkoivat kiinnostaa.
Helsingin eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta vuonna 1993 valmistuttuaan Herva työskenteli aluksi kunnan- ja kaupungineläinlääkärin tehtävissä. Elintarviketeollisuuden palvelukseen hän siirtyi vuonna 2001.
Nykyisellään työ vaatii paljon matkustamista muun muassa kokousten, tilakäyntien ja tuottajien koulutustapaamisten vuoksi.
Eri eläinten kanssa pitkään työskennellyt Herva on havainnut, että tuotanto- ja lemmikkieläinten välillä ei ole välttämättä kovin isoa eroa eläinten omistajien ja hoitajien näkövinkkelistä.
– Ihmiset pitävät eläimiä jostakin syystä, ja huolimatta siitä, mihin niitä käytetään, useimmat ihmiset suhtautuvat niihin kunnioittaen ja pyrkivät tekemään kaikkensa niiden hyväksi. Toisaalta myös eläinten kaltoinkohtelua esiintyy käyttötarkoituksesta huolimatta, mutta onneksi vähemmän.
Herva itse sanoo oppineensa eläimistä paljon, ja niiden käyttäytyminen on alkanut kiehtoa miestä yhä enemmän.
Oulun Madekoskella noin satavuotiaassa hirsitalossa asuvan Hervan harrastuksiin kuuluu lintujen tarkkailu luontoliikunnan eli lenkkeilyn, hiihtämisen ja pyöräilyn yhteydessä, lisäksi hän osallistuu aika ajoin lintuporukoiden ”pinnaralleihin”.
Talvilintulaskentoja Herva on tehnyt Madekoskella samalla reitillä yli 20 vuoden ajan.
– Tällä reitillä esimerkiksi tavalliset varpuset ovat kovasti vähentyneet ja toisaalta eteläisemmät lajit kuten naakat yleistyneet.
Hervaa kiinnostaa myös ruoka ja sen laittamiseen, makuihin ja raaka-aineisiin liittyvät asiat.
– Erityisesti tykkään kehitellä reseptejä. Bravuurini on marjojen käyttö etikan tai sitruunan asemasta.
Harrastuksia ovat lisäksi sivistykseen, eri kulttuureihin ja ihmisyyteen perehtyminen.
Tuomas Herva
Syntynyt Kemin maalaiskunnassa 20.12.1967.
Asuu Oulun Madekoskella.
Eläinlääkäri, eläinlääketieteen tohtori. Työskentelee Atria-nauta-palvelussa, tätä ennen ollut muun muassa Oulun kaupungin laboratorioeläinlääkärinä ja Utajärven kunnaneläinlääkärinä.
Toiminut muun muassa Suomen eläinlääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtajana ja koulutusvaliokunnan jäsenenä sekä Tuotantoeläinyhdistyksen puheenjohtajana.
Avoliitossa, neljä lasta.
Muun muassa ruoanlaittoa harrastava Tuomas Herva on kehitellyt Tuomaan puolukkaväkevän, mitä syntymäpäiväpäiväjuhlien vieraat pääsivät maistelemaan noin viikko sitten.
Chutney-tyyppiseen hillokkeeseen tarvitaan kaksi osaa puolukoita, yksi osa sokeria, yksi osa kookoshiutaleita, 1 sipuli / puoli litraa hilloketta, 1 valkosipulinkynsi. Ainekset soseutetaan sekoittimella tai silppurilla. Nautitaan ruisleivän päällä raejuuston ja avokadon kanssa.
