Oulujoen patoaminen sodanjälkeisinä vuosina oli välttämätöntä. Karjalan voimalat oli menetetty, teollistuva kansakunta tarvitsi energiaa, ja kotimaasta sitä oli parhaiten saatavilla vesivoimasta. Oulun kaupungille sen omistama Merikosken voimala on ollut mainio rahasampo, joka on vähentänyt kaupungin päättäjien taloushuolia.
Mutta jos voimalarakentaminen ehkä olikin tarpeen, sen toteuttamistavalla ei paljon päätä vaivattu. Oulujoki pätkittiin seitsemällä voimalalla patoaltaiden sarjaksi, ja paikka paikoin maisemaa kohdeltiin erittäin karkealla kädellä. Valtatielle näkyvä Oulun ja Muhoksen välinen leppoisa jokimaisema luo harhakuvan siitä, että näkymät olisivat kaikkialla yhtä harmoniset.
Nyt voidaan enää lähinnä pohtia sitä, mitä olisi tehtävissä noiden virheiden korjaamiseksi. Vapaa Oulujoki oli kuuluisa tervaveneistään, koskistaan ja lohistaan. Sitä tultiin katsomaan kaukaakin. Nyt ei sen paremmin vene kuin kala kulje joesta läpi omin voimin, eikä joen tuomaa turismia ole juuri ollenkaan.
Merikosken kalatie Oulussa oli iso askel parempaan suuntaan. Lisää tarvitaan, koko joen mitalta. Oulujoen kunnostus- ja moninaiskäyttöohjelma on enemmän kuin tervetullut. Säännöstely- ja voimatalouskäytön haittoja on korjailtu jo monia vuosia, ja työ jatkuu, toivottavasti yhä määrätietoisemmin. Kaikkiaan puhutaan jo miljoonien eurojen ohjelmista, joista iso osa voisi toteutua EU-rahoilla.
On myönteinen merkki, että Oulujoen tilaan on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat ovat laatineet kunnostussuunnitelmia yhdessä Fortumin ja ympäristökeskuksen kanssa. Joitakin vuosia toiminut Oulujoen reitti ry on ansiokkaasti nostattanut keskustelua joen käytöstä ja tulevaisuudesta, ja muuallakin alueella on merkkejä mielenkiinnon viriämisestä.
Vaikka jokea ei voi palauttaa lähellekään luonnontilaa, paljon on tehtävissä sen nostamiseksi nykyisestä alennuksesta. Lohen nousun mahdollistaminen toimivilla kalateillä Merikosken malliin Oulujärveen asti olisi todella iso askel, ja myös veneilyreitistöä ja voimaloiden ohitusta on syytä kohentaa. Alueellisen identiteetin lähteenä Oulujoki on yhä selvästi vajaakäytössä, eikä sen matkailullista vetovoimaa ole tajuttu alkuunkaan. Nyt on käyttöä niille ideoille, joiden avulla vesivoimaa yhä tuottava joki voisi samaan aikaan tulla entistä paremmin esille myös omana itsenään.
Tämä jos mikä olisi alueen toimijoiden yhteinen asia: ideoiden ohella tarvitaan myös resursseja ja yhteisiä tavoitteita.
paakirjoitus@kaleva.fi