Tahtotila kalateiden rakentamiseksi Oulujokeen on vahva. Rohkeimpien arvioiden mukaan lohi voisi uida Oulujoen voimaloiden ohi ylävirtaan jo 10 vuoden kuluttua. Sitä ennen on tehtävä läjäpäin tutkimuksia ja hankittava miljoonia euroja rahaa.
Oulujoen portaat ja reitit -seminaarissa Vaalassa keskiviikkona puhunut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä tähdensi, että ennen ensimmäistäkään rakentamissuunnitelmaa on selvitettävä, miten jalokala voisi rajusti rakennetussa joessa elää ja lisääntyä.
"Merikosken kalatien rakentaminen maksoi noin 1,5 miljoonaa euroa. Koko joen osalta lasku olisi ehkä 15 miljoonan euron luokkaa. Kaikki kalatiet voisivat olla nopeimman aikataulun mukaan auki ehkä 10 vuoden päästä."
Oulujoen lohen arvoa ei mitata ruokakalakilon hinnalla. Lohi ei olisi elintarviketta vaan elämyksiä ja tunteita. Kalan lisääntyminenkin voisi jäädä vähäiseksi, mutta ennen kaikkea kyseessä onkin periaatteellinen päätös siitä, että lohella on mahdollisuus kymmenien vuosien tauon jälkeen uida merestä Oulujärveen ja ehkä kauemmaskin ylävesille.
Professori Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta totesi, että Merikosken kalatie on toiminut vähintään tyydyttävästi ja rohkaisee koko jokea koskevien selvitysten tekoon.
"Pääuomassa ja sivujoissa pitää tehdä mädin hautoutumiskokeita, kartoittaa elinympäristöjä ja selvittää kalojen leimautumista. Tutkimukset voitaisiin ulottaa Oulujoelta Sangin-, Muhos-, Utos- ja Kutujokiin sekä Oulujärveen laskevaan Varisjokeen", Erkinaro sanoi.
Oulujoki ei ole nousukalalle leppoisa kutukehto. Voimakkaan säännöstelyn vaikutus kalojen selviämiseen on vielä osin arvoitus. Myös sivujokien, etenkin Muhosjoen veden laatu on ajoittain hyvin heikko.
Hankkeessa halutaan tehdä yhteistyötä myös Oulujoen vesistön lähialueelta olevien venäläisten kumppaneiden kanssa. Osa rahoituksesta voi näin tulla uudesta Euroregion Karelia -naapuruusohjelmasta. Oulujoen vertailujoeksi on löydetty Petroskoin Lososinka-joki.
Tervahiihto jokivarteen
Karjalan kalantutkimuslaitoksen johtaja Dmitri Ivanter kertoi, että Lososinka on paljon Oulujokea pienempi. Sinne on kuitenkin suunniteltu kalateitä ohi kolmen padon. Ivanterin mukaan Venäjän kalastusta säätelevä laki ei toimi. Lohen kalastus on kokonaan kielletty, mutta se ei estä runsasta ryöstökalastusta.
"Tilanne on kuitenkin paranemassa. Lupakalastusta on kokeiltu, ja se on jo synnyttänyt paljon kalastusmatkailuyrityksiä. Kolme uutta kalanviljelyslaitostakin on suunnitteilla Karjalaan. Pyydä ja päästä -käytäntö vain ei taida mennä läpi Venäjällä vielä pitkään aikaan", Ivanter arveli.
Luontomatkailun tarpeet selvitetään koko Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhykkeellä. Tervahiihtokin voi tulevaisuudessa siirtyä Vaalasta Ouluun hiihdettäväksi.