Onko Oulujoen voimalaitosketjun tarjoaminen Unescon maailmanperintökohteiden listalle niin yksiselitteisen kannatettava ajatus, kuin Kalevan vuoden 2017 viimeinen pääkirjoitus antoi ymmärtää? Kuuluvatko voimalaitokset todellakin samalle listalle kuin Suomenlinnan, Vanha Rauma tai Petäjäveden kirkko?
Muuttuisivatko Oulujokiluonnon ja perinnemaiseman tuhonneet voimalaitokset yhtäkkiä vetovoimaisiksi matkailukohteiksi, kun ne eivät ole olleet sitä tähänkään asti?
Kalevan tarjoamalla logiikalla Venäjä voisi tarjota maailmaperintökohteiksi neuvostoaikaisia traktoritehtaita. Edustavathan nekin aikansa rakennuskulttuuria.
Unescon tarkoituksena on lisätä ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden arvostusta, levittää niitä koskevaa tietoa sekä pelastaa, suojella ja kunnostaa arvokkaita perintökohteita. Maailmanperintökohteiksi pääsevät vain merkittävimmät ja kiistattomat kohteet. Prosessi on tiukka ja pitkä.
Hakemuksen etenee vain, jos kohde on yksimielisesti ja sellaisenaan merkittävä maailmaperintökohde. Prosessit etenevät hitaasti, kestäen monia vuosia, koska selvityksiä tehdään monella eri tasolla ja laaja-alaisesti. Vaikka jokin kohde olisikin teollisen kulttuurishistorian osalta kiinnostava esimerkiksi jälleenrakennuksen osalta, niin luonnonperinnölle se voi olla päinvastainen ja hyvinkin kiistanalainen.
Unescon maailmanperintökohteiden luonnonperintömerkityksen arvioinnin tekee kansainvälinen luonnonvarojen suojelemista edistävä ympäristöjärjestö IUCN. Se koostuu ympäristöhallinnon sekä -järjestöjen luontoarvojen asiantuntijoista.
Nämä asiantuntijat tekevät tarkkaa työtä luontoarvojen ja luonnonperinnön säilyttämisestä, eivätkä välttämättä ole otettuja siitä, miten surkeaan tilaan jokiluonto, vaelluskalat ja siihen liittyvä luontoperintö on päästetty. Hävitys on ollut valitettavan totaalinen.
Arkkitehtuuri voi periaatteessa olla sinänsä uniikkia. Unesco arvioi ja suojelee ensisijaisesti tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Pelkkä arkkitehtuuri ei vielä riitä.
Ylipäätään luulisi Oulun pystyvän parempaan, kun se on keksinyt rakentaa yliopistonsa suolle, teatterinsa mereen ja puiston jokeen.
Sinällään maailmaperintöpohdiskelu on tervetullutta. Ehkä me sen avulla oppisimme tiedostamaan ja arvostamaan myös luonnonperintöä, joka Oulujoella on tähän asti pikemminkin jyrätty. Kun Unescon maailmanperintökohteet ovat Kalevankin mukaan arvostettu ja maailmanlaajuisesti tunnettu instituutio, voimalaitosketjun tarjoaminen tälle listalle saattaisi Suomen muiden silmissä lähinnä huvittavaan valoon.
Jukka Halonen
puheenjohtaja
SKES, Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry
Henrik Kettunen
toiminnanjohtaja
Vaelluskala ry
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.