Kun Oulujoen ylittävät nelostien sillat joudutaan uusimaan kantavuuspuutteiden vuoksi kokonaan, on aika tehdä kunnollinen silta, joka näyttääkin sillalta, eikä nykyisenkaltaiselta ulkonäöltään vaatimattomalta maantienpätkältä joen ylitse.
Uusista silloista tulee tehdä hyvällä arkkitehtien ja insinöörien yhteissuunnittelulla valaistuksineen ja väreineen todellinen komea Pohjoisen Portti, joka jää ohikulkijoiden mieleen matkan kohokohtana.
Pitkiä matkoja Suomessa säännöllisesti vieläkin kulkevana kaipaan tällaisia kulkijaa piristäviä kohokohtia ja maamerkkejä, jotka mukavasti rytmittävät matkantekoa. Sillat ovat tähän paras väline. Oululla on tähän nyt ainutkertainen mahdollisuus! Etelä-Suomessa näitä mieleenpainuvia siltoja on jo muutamia. Pohjois-Suomessa erityisesti Rovaniemen Jätkänkynttilä sykähdyttää aina kun sen näen.
Nykyiset betoniset Oulujoen sillat tehtiin muistaakseni joskus 1960–70-lukujen vaihteessa teräsbetonisiltoina. Toki uusien kolmansien kaistojen painorajoitus vain henkilöautoille auttaisi alkuun, kunnes uusien siltojen rahoitus valtiolta saadaan kuntoon.
Olisiko jo aika tehdä Oulujoen yli kunnolliset teräksiset riippusillat, jolloin joenpohjaan ei tarvitsisi kalliilla tehdä virtapilareita, nykyisethän jouduttanee joka tapauksessa purkamaan?
Teräsrunkoinen loivasti muuta tienpintaa ylemmäksi kaareutuva riippusilta antaisi myös veneille ja jokilaivoille isomman alikulkukorkeuden Oulujoella. Ja nelostien kulkijalle tunteen, että nyt ylitetään iso joki.
Uudet sillat toki kannattaa jo nyt mitoittaa saman tien sadan tonnin autokuormille, kun EU:n myötä rekkojen sallitut painot vaan kasvavat ja kasvavat. Terässiltana tämä onnistuu paremmin kuin betonisillalla.
Terässilta myös kestää kauemmin, ja on helpompi korjata ja huoltaa kuin betonisilta. Tästä on esimerkkinä nyt Tulliväylän katusiltana käytettävä Rautasilta, joka on alkuaan tehty rautatiesillaksi. Tarvitsee vain ruostesuojata ja huoltomaalata säännöllisesti.
Vanhojen valokuvien mukaan kyseessä on sama silta, joka valmistui jo Venäjän vallan aikana 1886 kun rautatie ulotettiin Ouluun ja Toppilan satamaan asti. Terässilta on siis kestänyt jo 133 vuotta. Betonisiltoja joudutaan jatkuvasti korjailemaan ja välillä uusimaan. Terässilta on siis elinkaarikustannuksiltaan kaikkein edullisin, vaikka rakennusvaiheessa ehkä kalliimpi. Oulussakin on riittävästi osaamista terässiltojen suunnitteluun ja konepajoja sillan teräsosien tekoon.
Pentti Kela
arkkitehti, Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.