Oulujoen varrella liehuu useassa lipputangossa Oulujoen oma isännänviiri. Sinivalkoisen viirin takana on Henry Mäkelä, jonka kotipihaan 90-luvulla saatu lipputanko näytti turhan tyhjältä.
– Vaimo tokaisi sitten että kyllä siihen pitäisi muutakin ripustaa kuin alushousut, Mäkelä naurahtaa.
Syntyi idea viiristä.
– Hyödynsimme viirissä entisen Oulujoen kunnan vaakunaa: vaalea joki, lohiverkko sekä sininen tausta.
Ensimmäinen viiri nostettiin salkoon Mäkelän omassa pihassa vuonna -95. Sen jälkeen Mäkelä esitteli idean myös LC Oulu Oulujoelle, jossa viiristä innostuttiin. Nyt viirejä on on yli 300 kappaletta, ja niitä liehuu Oulujoen varren lipputangoissa.
– Sen sanon, että jos lähdet ajamaan nyt 20 kilometriä joen vartta, niin aina on viiri näkyvissä, Mäkelä sanoo.
Jotkut entiset asukkaat ovat vieneet viirit mukanaan myös uusille asuinseuduille.
Viireistä saatavat tuotot ohjataan nuoriso- ja vanhustyöhön.
Viiri edustaa Mäkelälle Oulujoen suojelua. Viirin saadakseen pitää sitoutua noudattamaan sääntöjä: joki ja rannat on pidettävä siistinä ja meluamista on vältettävä.
– Viiriin liittyy moraalinen ja periaatteellinen pohja. Heidän, jotka sen salkoon nostaa, tulisi kaikin tavoin pyrkiä edistämään Oulujoen virkistyskäyttöä, Mäkelä kertoo.
Viirin isälle Oulujoki onkin sydämen asia. Hän harmittelee, että joen varrella on melko vähän palveluja, ja kalastuksen tukeminen on unohtunut.
– Kalaportaita pitkin tulee lohia enää silloin tällöin. Kaipaamme oikeudenmukaista ja tasaista istuttamispolitiikkaa, Mäkelä sanoo.
– Myös melu on asia, jota emme katso hyvällä. Ihmisiä asuu paljon täällä rannalla ja metelöitsiminen vesiskoottereilla ynnä muilla on huono asia.
Juttua muokattu 30.7. kello 8.44: Korjattu Henry Mäkelän sukunimi oikeaksi.
Mikä isännänviiri?
Nostetaan salkoon sen merkiksi, että isäntäväki on kotosalla.
Käyttöä tai ulkonäköä ei säädellä laissa eikä sitä tarvitse laskea yöksi. Liputuspäivinä on kuitenkin käytettävä Suomen lippua.
Isännänviirinä voidaan käyttää suku-, kaupunki-, kunta-, maakunta- tai siniristiviiriä. Valinta tehdään yleensä syntymäseudun mukaan.
Isännänviirin pituus on noin puolet lipputangon pituudesta.
