Ou­lu­joen kun­nos­tuk­seen taas mil­joo­nia

Oulujoen kehittämisen suuret yhteishankkeet jatkuvat. Vuoteen 2013 ulottuva Oulujoki-strategia etsii kakkosvaiheelleen vähintään jo käytetyn verran eli noin 12 miljoonaa euroa rahaa, pääosin EU:n kassasta. Työn alla ovat edelleen muun muassa retkeilyreitit ja suunnitelma nousureitin avaamiselle kaloille merestä Oulujärveen saakka.

_
_
Kuva: Petri Hakkarainen

Oulujoen kehittämisen suuret yhteishankkeet jatkuvat. Vuoteen 2013 ulottuva Oulujoki-strategia etsii kakkosvaiheelleen vähintään jo käytetyn verran eli noin 12 miljoonaa euroa rahaa, pääosin EU:n kassasta. Työn alla ovat edelleen muun muassa retkeilyreitit ja suunnitelma nousureitin avaamiselle kaloille merestä Oulujärveen saakka.

Vuosisatoja kaupan ja kulttuurin valtaväylänä toiminut Pohjanmaan mahtijoki vaipui voimalaitosten rakentamisen myötä alennustilaan. Viime vuosina joen virkistyskäyttömahdollisuuksia on parannettu sen koko matkalla. Eniten huomiota on saanut osakseen vuonna 2003 valmistunut Merikosken kalatie, joka antoi vauhtia suunnitelmalle koko avaamiselle nousukalalle.

Kalateiden rakentamista tutkitaan parhaillaan. Keväällä valmistuvassa suunnitelmassa pohditaan erilaisia vaihtoehtoja voimalaitosten ohittamiseksi. Esillä ovat jopa kalahissit, nyt aikoinaan Merikoskella kokeiltua versiota parempina versioina.

Nouseva lohia saatetaan siirtää osan matkaa autokyydilläkin. Ne pyydystettäisiin Montan tai Pyhäkosken alapuolelta ja kuljetettaisiin Pällin tai Utasen yläpuolelle. Varsinaisia kalateitäkin pitää rakentaa voimalaitosten yhteyteen useita.

Oulujoen vedenlaadulle tärkein työ on ollut siirtoviemärin rakentaminen jokivarteen. Nyt jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Ouluun jo Rokualta saakka. Jokivarren haja-asutusta on liitetty viemäriin runsaasti.

Syviä voimalaitosrakentamisen jättämiä arpia on korjattu esimerkiksi Utajärven Sotkajärvellä, jossa läjitysmassoja on poistettu 60 000 kuutiota.

Oulujoki-strategian projektipäällikkö Heli Törttö Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että jokivarren kunnilla ja lukuisilla yhteistyökumppaneilla näyttää olevan halua jatkaa joen tilan parantamista.

"Suuri saavutus on, että retkeilyreittien luvat on saatu jo lähes kaikilta maanomistajilta. Työtä on vielä jäljellä Oulun päässä. Uskomme reitin vetovoimaan, kierteleehän se niin metsiä, viljelyseutuja kuin voimalaitosmiljöitäkin", Törttö toteaa.

Muhos, Utajärvi ja Vaala ovat jatkamassa myös puitesopimustaan Oulujärven säännöstelyn aiheuttamien haittojen vähentämisestä Fortumin kanssa. Tehtävää on vielä paljon, sillä muun muassa Muhoksella vedenkorkeuden suuret vaihtelut koetaan kohtuuttomiksi.

Laajinta yhteistyötä Oulujoenkin kehittämiseksi tehdään Oulu-Kajaani-kehitysvyöhykkeellä. Tavoitteena on kaikenlaisen kulkemisen helpottaminen Oulun ja Kainuun välillä ja komeimpana maalina esteetön Oulujoki.

Ilmoita asiavirheestä