Oulun Veden käyttöpäällikkö Eeva Heiska on huolissaan Oulujoen veden laadusta.
"Jokiveden laatu on muuttunut. Humuksen määrä on Oulujoessa lisääntynyt. 1996 humusta oli keskimäärin 30 milligrammaa litrassa ja viime vuonna 45 milligrammaa. Määrät ovat olleet koholla kevättulvasta 2004", hän sanoo.
Oululaisten juomaveden laadusta Heiska ei ole kuitenkaan huolissaan, sillä puhtaan juomaveden saatavuus voidaan taata kaupungin vesilaitoksilla lisäämällä puhdistuskemikaalien määrää. Vuositasolla puhdistuskemikaalien käyttö on hypähtänyt 900 tonnista 1 200 tonniin vuodessa.
"Joudumme miettimään koko ajan uusia puhdistusmenetelmiä. Puhdasta vettä kyllä saadaan eivätkä lisäkemikaalit ole ihmisille vaarallisia", käyttöpäällikkö vakuuttaa.
Oulujoen tilaa
seurataan jatkuvasti
Eeva Heiska tietää, mistä puhuu, sillä niin Hintan kuin Kurkelanrannan vedenpuhdistamoilla seurataan Oulujoen tilaa systemaattisesti. Heiska toivoo, että ympäristökeskus tutkisi syitä tarkemmin. Veden humuspitoisuuksia pitäisi tutkia vähintäänkin Oulusta Oulujärveen saakka.
Tietysti kyse voi olla pitkän aikavälin pitoisuusheilahtelusta, mutta syitä voi olla muitakin. Periaatteessa Oulujoen veden pitäisi olla aiempaa puhtaampaa, koska Muhos ja Utajärvikin johtavat jätevetensä viemäriä myöten Oulun Taskilan puhdistamolle.
Äkkiä tulevat mieleen Oulujoen säännöstelyssä tapahtuneet muutokset, jotka rapauttavat rantoja, tehty Merikosken padotuskorkeuden nosto, turvetuotanto tai jokin aivan yllättävä syy.
Muutokset on todettu muun muassa Oulun merialueen seurannassa ja Oulun Veden vuosikertomuksissa.
Käyttöpäällikkö Eeva Heiska sai keväällä 4 000 euron arvoisen Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vuoden 2006 Kemwater-palkinnon tunnustuksena talousveden puhdistuksen kehittämisestä ja alansa osaamisen jakamisesta.
Heiska vastaa Oulun Vedessä Hintan ja Kurkelanrannan puhdistamojen, Taskilan jätevedenpuhdistamon sekä kahden käyttölaboratorion toiminnoista. Toinen laboratorioista hoitaa puhtaat vedet ja toinen jätevedet.
Heiskan aikana Oulun Veden puhdistamoiden toimintaan on lisätty pitkäjänteisyyttä. Laitoksilla on satsattu jatkuvan seurannan mittareihin, jolloin vedessä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida välittömästi.
Perinteisellä näytteenottotutkimuksilla tuo tapahtuisi vuorokauden viiveellä, jolloin tilanne voi olla jo ohi.
Minuuttien tarkkuudella vielä vuosien päästä
Heiskan palkinnon osatekijöitä olivat myös hyvän dokumentointi- ja raportointijärjestelmän kehittäminen. Oulussa tekemiset voidaan jäljittää minuuttien tarkkuudella vielä vuosien päästä.
Laitoksilla on otettu käyttöön lisäksi yhtenevät laadunhallintajärjestelmät. Työ tehtävät on ohjeistettu tarkkaan, jotta kaikki toimivat samalla tavalla samoissa tilanteissa, eikä niin sanottua säveltämistä enää tapahdu puhdistusprosesseissa.
"Etu on siinä, että kaikilla samaa työtä tekevillä on sama työohje", Heiska sanoo. Satsaukset ulottuvat myös huoltoon ja kunnossapitoon.
Oulun Veden puhdistamoilla on töissä 31 ammattitaitoista työntekijää huolehtimassa noin 130 000 oululaisen vedensaannista ja jäteveden puhdistuksesta.
Eeva Heiska ei ota kantaa Viinivaaran pohjavesisuunnitelmiin. "Pohjavesi kyllä turvaa kriisiaikojen veden saannin ja se on hyvä asia, mutta oululaisten juomavesi on nykyään priimatavaraa ja sitä riittää. Myös jätevedenpuhdistamo toimii hyvin lupaehtojen mukaisesti."