Oulujärvi, tuo runojen ja tarinoiden tyyssija ja Suomen avarimpien sisävesiselkien Kainuun meri, alkaa heräillä talviunestaan. Kevät tuo järvelle kalastajia ja kymmenkilometrisiltä aavoilta elämyksiä hakevia, mutta matkailubisneksessä järvi uinuu yhä.
Oulujärvelle on laadittu jo kymmeniä vuosia toinen toistaan komeampia strategioita. On pidetty kursseja, verkostoiduttu, haettu mallia muualta ja koetettu olla omaperäisiä. Yritettykin on, usein veronmaksajien rahoilla.
Oulujärvi ei yllä kävijämäärissään edes valtakunnan 20 parhaimman pyydyksen joukkoon, mutta eipä sinne pääse Rukan, Levin ja Oulun Edenin lisäksi moni muukaan Pohjois-Suomen kohde. Rovaniemen Joulupukin Kammarissa sentään käy useampi satatuhatta turistia, mutta vaatimaton on senkin vetovoima ykkösen rinnalla: Keskisen kyläkaupassa Töysässä pistäytyy melkein kuusi miljoonaa elämysten etsijää.
Oulujärvi on jo monen oululaisen lomajärvi, mutta sen aalloille ja jäille pitäisi saada väkeä myös etelästä, ulkomaita myöten. Täällä todellisessa Keski-Suomessa tutuksi tullut ongelma on, että valtaväyliä ajeleva turisti pyyhkäisee autollaan Kainuun meren ohi tai suhauttaa suihkarilla sen yli suoraan Lapin lumoon.
Matkailun parissa ammatikseen ahertavat tietävät, että jonkun paikan läpilyönnissä on mukana melkoinen osa tuntemattomia tekijöitä. Onnellakin on sijansa laumat liikkeelle saavien mielikuvien syntymisessä, mutta ennen kaikkea tarvitaan oikeita ihmisiä.
Yksi ihminen voi saada matkailualueen kehityksessä paljon hyvää aikaiseksi. Valitettavasti katteettomat lupaukset, ammattitaidottomuus ja tylyys leimaavat paikan vielä tehokkaammin kuin hyvä palvelu. Kummalliselta tuntuu, että suurella rakennusyhtiöllä on varaa seisottaa tyhjillään ravintolaa Vaalan Ruununtörmällä, yhdellä Oulujärven komeimmista paikoista. Eikö Suomesta tai maailmasta löydy oikeaa yrittäjää paikkaan, joka mykistää upealla maisemallaan?
Rahamiehille kyllä kelpaisivat puoli-ilmaiseksi Oulujärven parhaat hiekkarannat, ja jos paikalla sattuu seisomaan joutilas yritys niin kyllä sillekin sopiva hinta löydetään. Kuntien päättäjiä ei kuitenkaan enää viedä ihan kuin matikkaa pärekorissa. Kunnanvaltuustoissakin tiedetään, että Oulujärven rantatontti on tänään arvokas sijoitus. Hiljattain mökkiään pikkuilmoituksella myynyt sai päivässä puolensataa soittoa.
Kainuulaisesta kateudesta on puhuttu niin paljon, että sen haluaisi uskoa olevan vain eltaantunut fraasi. Oulujärvi-brändin synnyttävää yhteistyötä ei vain ole Oulujärvellä nähty. Nyt kuulemma taas yritellään. Toivottavasti into ei lopu yhtä aikaa projektirahoituksen kanssa. Jos turisti ajaa ohi, ei pidä manata naapuria vaan miettiä, mitä pitäisi tehdä itse paremmin.