Ou­lu­jär­ven Är­jän­saa­reen et­si­tään jat­kos­sa va­paa­eh­toi­sia lam­mas­pai­me­nia

Metsähallitus julkaisi tiistaina Oulujärven Ärjänsaaren kehittämissuunnitelma, jota työsti yli 20 aktiivista kehittäjätahoa. Suunitelmaa kehitettiin myös lähes 400 yleisöpalautteen ohjaamana.

Valtio osti Ärjänsaaren suojelualueeksi viime helmikuussa. Kuva on Ärjänsaaren hakkuista vuonna 2016.
Valtio osti Ärjänsaaren suojelualueeksi viime helmikuussa. Kuva on Ärjänsaaren hakkuista vuonna 2016.

Metsähallitus julkaisi tiistaina Oulujärven Ärjänsaaren kehittämissuunnitelma, jota työsti yli 20 aktiivista kehittäjätahoa. Suunitelmaa kehitettiin myös lähes 400 yleisöpalautteen ohjaamana.

Ensi vuonna Ärjässä kunnostetaan  tulipaikkoja, käymälöitä ja osa rakennuksista, jotta päiväretkeilijä saa tarvitsemansa palvelut. Kesällä saareen valmistellaan myös lammaslaidun, jotta vuonna 2019 saareen voidaan rekrytoida vapaaehtoisia lammaspaimenia.

Vapaaehtoisille on tiedossa myös esimerkiksi siivous- ja kunnostustalkoita.

Ärjänsaareen rakennetaan niin maksuttomia retkeilypalveluja kuin maksullisia palveluja. Maksuttomat retkeilypalvelut pitävät sisällään tulentekopaikat, telttailualueen, opasteet ja jätepalvelut, ja niistä vastaa Metsähallitus. Suunnitelmassa on mukana myös yrittäjien tarjoamia maksullisia palveluja, ohjelma- ja kahvilapalveluja, välinevuokrausta sekä tilattava vesitaksi ja risteilyt.

Suunnitelman mukaan saaressa on vuonna 2024 vuokrattavana kymmenen eri tasoista mökkiä. Metsähallitus omistaa mökit, mutta vuokraa ne saarioperaattorin käyttöön. Mökkien varustelutaso vaihtelee vaatimattomista hyvin varusteltuihin mökkeihin.

Riittävän investointirahoituksen saaminen on toistaiseksi epävarmaa, ja siksi työt on jaettu kolmeen vaiheeseen.

Ärjää kuvataan suunnitelmassa salaperäiseksi paratiisisaareksi Kainuun meressä.

– Saari oli aiemmin eristynyt ja sinne pääsy oli rajattu, joten se näyttäytyi suurimmalle osalle kainuulaisista houkuttelevana ja kiehtovana paikkana. Tulevaisuudessa Ärjänsaaresta tehdään kaikille avoin luontokohde, projektipäällikkö Anni Koskela kiteyttää.

Ilmoita asiavirheestä